PR-matka: Visit Virolahti ja Cursor Oy
Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta ja se sijaitsee Kymenlaaksossa, Suomenlahden rannalla. Virolahdelta on vain kivenheiton matka Venäjän rajalle, joten Virolahdella keisarilliset seikkailut ja sota-ajan tapahtumat sekä meri ovat läsnä kaikkialla.
Virolahdelle ajaa Helsingistä E18-moottoritietä vain parissa tunnissa. Kotkasta Virolahdelle on 60 km.
Virolahti on monipuolinen matkakohde, josta löytyy historiaa, luontoa, kulttuuria ja paikallisia herkkuja. Tässä viisi hyvää tärppiä Virolahdelle.
Kaakon kamarimusiikki -festivaali
Useita konserttipaikkoja Virolahdella ja Haminassa | kaakkofestival.fi
Viisipäiväinen kamarimusiikin festivaali tarjoaa kymmenkunta konserttia oheistapahtumineen eri puolilla Virolahtea ja lähialueita. Ohjelmistossa on klassisen musiikin kulmakiviä uusina sovituksina sekä myös iskelmää ja poppia. Festivaalin järjestää Virolahden musiikkiyhdistys, joka täyttää 100 vuotta vuonna 2023.
Kamarimusiikkifestivaalin perustamista Virolahdelle esitti vuonna 2013 kansallisoopperan viulisti Jukka Merjanen, jonka isä on kotoisin Virolahdelta. Merjanen on toiminut tapahtuman taiteellisena johtajana sen perustamisesta asti.
Tietoisku: Kamarimusiikki-käsite on syntynyt 1700-luvulla, jolloin palatsien intiimeissä kamareissa soitettua musiikkia alettiin kutsua tällä nimellä erotuksena isompien sinfoniaorkesterien soittamalle orkesterimusiikille. Tyypillisiä kamarimusiikin muotoja ovat jousikvartetit ja pianotriot, kertoo kaikkitietävä Wikipedia.
Meidän kapean mutta autenttisen kokemuksemme mukaan kamarimusiikkikonsertti voi olla intensiivinen, vangitseva, nautinnollinen ja yllättävä kokemus, joten suosittelemme sellaista lämpimästi! Esimerkiksi Petteri Iivosen, Jukka Merjasen ja Tuomas Turriagon tulkinta Pablo Sarasaten Navarrasta (op 33), jossa Iivonen ja Merjanen leikittelivät ja kilvoittelivat viuluillaan kuin mitkäkin nuoret urosmetsot, oli silkkaa iloa silmälle, korvalle ja sielulle. Huikea. Vieläkin tulee hymy huulille, kun sitä muistelee.
Kaakon kamarimusiikin konsertit esitetään kulttuurihistoriallisesti merkittävissä miljöissä, kuten kirkoissa, kartanoissa ja puutarhoissa. Jopa metsässä! Muusikot ovat Suomen kärkijoukkoa, mukana on myös kansainvälisiä tähtiä.
Takatalo & Tompuri Brewery
Uskintie 23, 49980 Ravijoki | takatalotompuri.com
Takatalo & Tompuri Kaski-oluineen on yksi meidän lempparipanimoista. Mainioiden oluidenkin takia, toki, mutta ennen kaikkea panimon tarinan takia. Me ihailemme, arvostamme ja kunnioitamme suuresti ihmisiä, jotka unelmoivat, ideoivat ja pistävät tehden. Vai mitä sanotte tästä stoorista:
Virolahtelainen Mikko Suur-Uski pyörittää panimoa vaimonsa Marjon kanssa Takalan tilalla, joka on ollut Mikon suvun hallussa yli 300 vuotta. Kaikki alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun pariskunta oli asunut uudessa, juuri valmistuneessa omakotitalossaan Jyväskylässä pari hassua viikkoa ja Mikko rohkeni kysäistä vaimoltaan:
”Mitä jos muutetaan Virolahdelle ja ryhdytään maanviljelijöiksi?”
”Ootko tosissas?” kysyi vaimo, ja kun Mikko vakuutti olevansa, vaimo kysyi: ”Alanko heti pakata?”
Ai että, tää pariskunta on meidän makuun! Tehdään eikä meinata!
Samoihin aikoihin Suur-Uskin perheessä oli kaikenlaista. Mikon isä sairastui ja joutui luopumaan tilan lehmistä. Mikon ja Marjon pieni poika sairastui vakavasti ja pisti perheen miettimään elämää uusiksi. Mikko kertoo kokeneensa, että isoisät vuosisatojen varrelta kävivät koputtamassa olkapäälle, että ”mitäs sie nyt meinaat?” (Poika on nykyään teini-ikäinen ja voi hyvin.)
Suur-Uskeista tuli siis maanviljelijöitä. Pian kävi ilmi, että perinteisellä maanviljelyksellä ei elä, vaan pitää keksiä jotain muuta. Keskittyä erikoiskasveihin tai raaka-aineiden jatkojalostamiseen. Mikko Suur-Uski päätti jatkojalostaa pelloilla kasvavan ohran olueksi. Tässä panimon syntytarina lyhykäisyydessään.
Mutta sitten on vielä palkintoja voittaneen Kaski Kylmäsavulagerin tarina!
Mikko saunoi ja naukkaili olutta kotitilallaan Virolahdella. Pihalla vilvoitellessaan hän alkoi miettiä, miltä pelloilla oli mahtanut tuoksua silloin 300 vuotta sitten, kun pellot oli juuri kaskettu. Sen maun hän päätti vangita olutpulloon – ja niin syntyi Kaski Kylmäsavulager.
Takatalo & Tompurin oluet ovat lähituotantoa parhaimmillaan. Mallasohra viljellään omalla tilalla. Vesi tulee omasta kaivosta. Maltaat kylmäsavustetaan itse tervalepällä ja katajalla.
”Näistä raaka-aineista ja näillä menetelmillä syntyy täysin jäljittelemätön maku, jota ei saa mistään muualta”, Mikko Suur-Uski kehuu ylpeyttä äänessään.
Ja näin se on. Kaski Kylmäsavulager on todella ainutlaatuinen olut, joka valittiin Suomen parhaaksi vaaleaksi lageriksi 2017. Mainio saunaolut, muuten.
Takatalo & Tompurin oluet ovat klassisia, saksalaistyyppisiä oluita. Lageria, pilsiä, bockia, stoutia. Savuisuutta, yrttisyyttä, maltaisuutta, hedelmäisyyttä.
Mutta ”ei mitään mangolla tai rosmariinilla maustettua tiskivettä” Mikko Suur-Uski virnistää.
Virolahden Bunkkerimuseo
Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja | visitvirolahti.fi/nae-koe/bunkkerimuseo
Virolahden bunkkerimuseo on sotahistoriasta kiinnostuneen must-kohde. Museo kertoo sodanaikaisen puolustuslinjan Salpalinjan rakentamisesta sekä elämästä linnoitustyömaalla ja työmaakylässä.
Salpalinja on vuosina 1940–41 ja 1944 Suomen itärajan myötäisesti rakennettu puolustuslinja, joka alkaa Suomenlahden rannalta Virolahdelta ja jatkuu 1200 km päähän Jäämerelle saakka.
Salpalinja ei ollut koskaan sodassa, mutta se rakennettiin Karjalan Kannaksen puolella olevan Mannerheim-linjan parannelluksi versioksi siltä varalta, että Venäjän joukot olisivat edenneet pidemmälle.
Museon sisätiloissa esitellään Salpalinjan rakentamisen historiaa, linnoitustyömaan arkea, sodan merkkihenkilöitä kuten Mannerheimiä ja lottia, sodassa käytettyjä aseita ja jopa Salpalinjan luontoa.
Ulkomuseossa vierailija pääsee tutustumaan bunkkereihin eli korsuihin sekä taisteluhautoihin. Nähtävillä on myös monenlaista sotavaunua ja tykkiä (joista lapsivierailijat ovat kuulemma ihan innoissaan, mikä on oikeastaan aika kylmäävää).
Bunkkerimuseo herättää monenlaisia tunteita. Ammattitaitoisen oppaan vetämä kierros on äärimmäisen mielenkiintoinen, mutta samalla sota-ajan arki tulee niin iholle, että tunnekuohulta ei voi välttyä. Että meidän ihmisten pitääkin olla niin ahneita, julmia ja suoraan sanottuna tyhmiä, ettei me historian julmuuksista mitään opita!
Lintubongarin Arktika-päivät toukokuussa
Useita tapahtumapaikkoja | visitvirolahti.fi/arktika/
Virolahti on lintubongarin must-kohde!
Arktisten lintujen kevätmuuttoa kutsutaan arktikaksi (kaikkea sitä oppii!), ja Virolahti on mitä parhain kohde seurata tätä siivekkäiden spektaakkelia. Toukokuussa miljoonat vesilinnut ja sadat tuhannet hanhet matkaavat pitkin Suomenlahtea kohti pesimäalueitaan Pohjoismaissa ja muualla arktisella alueella.
Arktika-päivät kestävät parisen viikkoa, ja ohjelmassa on lintuopastuksia, -retkiä ja -risteilyjä, Arktika-ralli (jossa joukkueet kilpailevat lintubongauksessa), optiikkamyyntiä, ravintolaa ja muuta oheistapahtumaa.
Syksyllä Virolahdella järjestetään myös syyslintupäivät, mutta tämä ei ole tapahtumana vielä yhtä iso kuin kevään Arktika-päivät. Syksyllä lintulajeja on ilmeisesti liikenteessä enemmän, ja ajankohta on loistava erityisesti harvinaisuuksien bongailulle.
Harjun alue – museo, kahvila ja tapahtumia
Harjun oppimiskeskus, Viipurintie 50, Ravijoki | harjunopk.fi/matkailu-ja-juhlapalvelut
Harjun oppimiskeskus on idyllisessä kartanomiljöössä toimiva ammattioppilaitos, jonka alueella on myös matkailijaa kiinnostavia nähtävyyksiä, palveluja ja tapahtumia. Hevosajoneuvomuseo Kiessi esittelee hevosajoneuvoja ja -välineitä sekä välittää tietoa vanhasta hevosmiestaidosta. Kesäkahvila Kiessi tarjoaa suolaista ja makeaa sekä kahvia ja virvokkeita vanhassa viljamakasiinissa. Harjun kartano on yli 200-vuotias rakennus, joka toimii kokous- ja juhlatilana, mutta jossa järjestetään myös tapahtumia, esimerkiksi Kaakon kamarimusiikin konsertteja.
Harjun alueella järjestetään sekä harjun oppimiskeskuksen omia että yhteistyökumppaneiden tapahtumia, esimerkiksi ratsastuskilpailuja, yhteislauluiltoja ja näyttelyitä, joista löydät tarkemmat tiedot Harjun oppimiskeskuksen tapahtumakalenterista ja somekanavista.
Virolahti osoittautui mukavaksi paikaksi, kun käytiin siellä juhannuksen aikaan. Bunkkrimuseo taisi kiinnostavuudessaan omaksi suosikiksemme, vaikka paljon muutakin nähtävä on: https://www.matkallamissamilloinkin.com/vinkit-virolahdelle/ Takatalo & Tompurin tarina on tuttu, olisi mukava joskus vierailla itse panimolla.
Kiitos kommentista, ja hyvä postaus teillä! Meistäkin olisi kiinnostavaa tutustua Virolahteen vielä paremmin, nyt ehdin saada kamarimusiikkireissulla vain pikaraapaisun. – Arna