Kotka lasten kanssa – lomamuistoja ja matkavinkkejä

Kaupallinen yhteistyö: Visit Kotka-Hamina ja Cursor Oy

Meillä on ollut ilo päästä tutustumaan Kotka-Haminan seutuun kuluneen parin vuoden aikana useammankin reissun verran. Kotka ympäristöineen on yllättänyt todella positiivisesti! Se ei ole ollenkaan tunkkainen ja tylsä teollisuuskaupunki, vaan siellä on monipuolisesti nähtävää ja koettavaa erityisesti kesällä – mutta myös muina vuodenaikoina – ja kaikenlaisilla kokoonpanoilla.

Yksi meidän viime kesän reissuista oli ihan meidän perhettä varten räätälöity elämyksellinen viikonloppureissu, jonka aikana ehdittiin koluta rauhalliseen tahtiin läpi kaikki Kotkan ykköspaikat ja piipahtaa vielä Haminassa ja Pyhtäälläkin. Tähän artikkeliin olemme keränneet parhaat vinkit Kotka-lomaan lasten kanssa.

Meillä oli koko viikonlopun käytössämme henkilökohtainen kuljettaja, Taksiparonin Petteri, joka ajeli meitä ympäriinsä viimeisen päälle varustellulla Audillaan ja jakoi auliisti kokemustaan ja tietämystään kotikaupungistaan Kotkasta. Ja mikä parasta, hoiti lastenhoitajan virkaa pariin otteeseen, kun Friidu nukahti takapenkille ja meidän piti päästä piipahtamaan taidenäyttelyssä, museossa tai kahvilla. Tämä oli tietysti ihan poikkeuksellista luksusta, josta ei peruslomalla pääse nauttimaan, mutta järjestely mahdollisti meille autottomille ikään kuin omalla autolla toteutetun matkan.

Tässä artikkelissa kerromme reissustamme kronologisessa järjestyksessä, mitään lisäämättä ja mitään pois jättämättä, joten halutessanne voitte toteuttaa tismalleen samanlaisen viikonloppumatkan ottamalla tästä talteen valmiin matkasuunnitelman. Jos siis olette liikenteessä omalla autolla.

Jos kuljette julkisilla, kannattaa varata vähän enemmän aikaa ja jättää kenties joitakin kohteita pois sekä selvittää kulkuyhteydet ja aikataulut etukäteen.

Junalla Kouvolaan

Viikonloppureissu alkoi perjantaiaamuna junamatkalla Kouvolaan. Matka Helsingistä Kouvolaan kesti Pendolinolla alle puolitoista tuntia. Kouvolassa Petteri oli meitä vastassa, ja ajoimme suoraan Kotkaan Santalahti Resortiin, jossa kirjauduimme sisään ja jätimme matkatavarat mökkiimme.

Majoittuminen Santalahti Resortiin

Santalahti Resort kutsuu itseään viiden tähden lomakeskukseksi ja sitä se monipuolisuudessaan onkin. Resortista löytyy majoitusvaihtoehtoja luksustason huviloista eri kokoisiin ja tasoisiin lomamökkeihin. Myös leirintäalue palveluineen löytyy.

Me majoituimme viiden hengen saunamökissä, jossa oli yhdistetty olohuone ja keittiö, erillinen makuuhuone ja pieni sauna, josta oli käynti terassille. Tämä oli meidän tarpeeseen täydellinen, sillä illalla lapsen mentyä nukkumaan me aikuiset saimme vielä jäädä saunomaan ja viettämään aikuisten aikaa häiritsemättä lapsen unta.

Mökissä itsessään ei ollut mitään ylellistä tai hemmottelevaa, se oli aivan peruslomamökki, mutta me emme sen ihmeellisempää tarvinneetkaan, sillä kävimme mökissä vain yöpymässä (ja saunomassa). Myös luksusta kaipaavalle Santalahdesta löytyy vaihtoehtoja.

Mutta eipä mennä asioiden edelle! Saavuttumamme me ei vielä jääty nauttimaan resortin palveluista, vaan hypättiin takaisin autoon ja hurautettiin Kotkan keskustaan.

Merikeskus Vellamo lasten kanssa

Nautimme lounaan Kotkan klubilla ja jatkoimme sen jälkeen merikeskus Vellamoon tutustumaan Kotkan ja merenkulun historiaan.

Vellamon kohdalla ei tarvitse ylisanoja säästellä! Se on nimittäin ehdottomasti Kotkan ykkösnähtävyys, joka on jopa koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laadukas ja elämyksellinen vierailukohde.

Vellamossa on saman katon alla kolme museota: Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Merivartiomuseo. Pysyvissä ja vaihtuvissa näyttelyissä pääsee tutustumaan Kotkan ja Kymenlaakson historiaan, merenkulun historiaan sekä vaihtuviin ajankohtaisiin teemoihin.

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely on suosituksemme kaikille Kotkassa ja Vellamossa vieraileville! Näyttely herättää henkiin vuonna 1790 Kotkan edustalla käydyn kiivaan kaksipäiväisen meritaistelun, jossa henkensä menetti sadat, ellei tuhannet ihmiset. Tuo taistelu määrittää pitkälti Kotkan ja Kymenlaakson historiaa ja se näkyy Kotkassa kaikessa ja kaikkialla. Joten ymmärtääkseen Kotkaa pintaa syvemmältä tuo näyttely kannattaa todella nähdä.

Ja mikä parasta, vaikka kyse on museosta ja historiasta, näyttely on kaikkea muuta kuin tylsä! Se on toteutettu erilaisia interaktiivisia elementtejä, äänimaisemaa ja valoja sekä tarinallisuutta hyödyntäen, joten museokäynti on aidosti elämyksellinen!

Merimonsterit-näyttely – lasten suosikki!

Toinen suositus kaikille Kotkaan lasten kanssa matkaaville on Merimonsterit-näyttely, jossa historialliset faktat ja myyttiset merihirviöt kohtaavat. Friidu ei alle 3-vuotiaana vielä historiasta ja merellisestä seikkailusta niin innostunut, mutta runot, kuvitukset, tunnelmallinen äänimaailma ja interaktiiviset elementit olivat mukava elämys jopa meille aikuisille. Ja pehmeä jättiläismustekala lonkeroineen vetosi kyllä Friiduunkin!

Sen sijaan hieman yllättäenkin Friidua ei olisi saanut millään pois Pohjantähti, Etelän risti -näyttelystä, jossa matkustetaan merillä eri aikakausilla. Meitä aikuisia viihdyttivät niin muinaiset meriseikkailut kuin ruotsinlaivamuistelotkin, mutta Friidu viihtyi loputtomiin interaktiivisten seinien äärellä, joissa vierailijan oma kuva heijastui osaksi historiallista valokuvaa. Pieni lapsi ei rakasta mitään niin paljon kuin omaa kuvaansa! Pakko myöntää, että tämä oli kyllä aikuisistakin hauskaa, kuten kuvista näkee.

Haukkavuoren näkötornin näyttelyt ja maisemat

Maretariumin jälkeen Petteri vei meidät yllätysvierailulle Haukkavuoren näkötorniin, jonka huipulta avautuu upeat maisemat Suomenlahdelle ja Kotkan keskustaan.

Friidu nukkui autossa, joten Petteri jäi lapsenvahdiksi ja me kapusimme näkötornin huipulle ihan keskenämme. Jugendia ja klassismia edustava torni on entinen vesitorni, jonka sisätiloissa järjestetään taidenäyttelyitä ja tapahtumia.

Hyggeilyä kahvila Hyggessä

Museovierailun jälkeen maistui virkistävä kahvi. Petteri hurautti meidät satamasta keskustaan, mikä on muuten vain vartin kävelymatka, ja jäi autoon vahtimaan museovierailun uuvuttamaa Friidua siksi aikaa kun me nautimme makoisat kakkukahvit ihan vain aikuisten kesken.

Hygge on moderni, mutta kotoisa kahvila, josta saa perinteisten kahvila-antimien lisäksi myös trendiherkkuja, kuten kylmäuutettua kahvia ja vegaanisia baakelseja.

Itämeren eläviä Maretariumissa

Kahvitauon ja tirsojen jälkeen matkaseurueemme oli taas täynnä virtaa, joten suuntasimme akvaarioon! Maretarium, joka sijaitsee vastakkaisella puolella Kotkansaarta kuin Vellamo, on siitä jännä akvaario, että siellä on esillä vain suomalaisia kaloja. Eli turkoosissa vedessä uivien trooppisten eväkkäiden sijaan sameanvihreää vettä ja harmaita kaloja, mutta käynti on opettavainen! On hauska testata tunnistaako kymmenen särjen näköistä kalaa, hihitellä turvalle ja törölle ja muistella erottaako lohen taimenesta.

Jättimäinen valkoinen sampi (viljelty tuontilaji!) herättää itsesuojeluvaiston. Siis herranjumala, jos noita on Suomen vesissä, en ui enää ikinä! Friidu ei sampea hätkähdä, hädin tuskin huomaa sitä, mutta ilahtuu pitkistä, mutkikkaista ja hämärästi valaistuista käytävistä, joita pitkin saa juoksennella lähes tyhjässä akvaariossa. Lopuksi ostimme kassalta pienen kalanruokapussin, josta sai tiputella ruokapapanoita tuloaulan altaassa polskiville karpeille. Tämä oli kaksivuotiaasta hauskaa hommaa.

Sapokan vesipuisto

Maretariumin jälkeen meillä oli hetki luppoaikaa, joten kävimme käyskentelemässä viereisessä Sapokan vesipuistossa. Kauniit puistot ovat Kotkan yksi vetonaula, ja Sapokan vesipuisto on niistä upein ja mahtavin. Älä siis Kotkan-matkallasi missaa Sapokan vesipuistoa! Tulet rakastamaan sitä! Erityisesti jos matkustat kesällä, mutta kyllä se on muinakin vuodenaikoina hieno.

Sapokassa aikuiset ihastuivat erityisesti kuvaukselliseen lampeen, sitä ympäröiviin upeisiin kukkaistutuksiin ja vesiputoukseen, Friidu taas jaksoi ihmetellä sieltä täältä putkahtelevia pieniä patsaita – ja oikeastaan kaikkea.

Ravintola Vausti lasten kanssa

Aktiivisen päivän päätteeksi on mukava istahtaa illallisen ääreen vähän pidemmän kaavan mukaan. Pieni lapsi toki lyhentää illalliskaavaa, mutta koska olimme ajoissa liikkeellä, ehdimme hyvin nauttia kolmen ruokalajin illallisen, ja lapsikin viihtyi oikein mainiosti.

Vaustin illallinen oli vähän tasokkaampaa sorttia moderneine ruokalajeineen. Annoksissa oli elementtejä fine diningista, mutta annoskoko oli kuitenkin reilumpi, ja listalta löytyi myös burgereita krouvimman evään ystäville. Kiinnostavaa ja herkullista!

Aikuisten omaa aikaa: sauna ja olut

Aikaisen illallisen jälkeen palasimme ”kotiin” Santalahti Resorttiin, jossa jälkikasvu paineli pian unten maille. Me aikuiset laitettiin vielä sauna päälle ja nautittiin kuistilla vilvoitellessa Kotka Steam Breweryn raikkaat oluet, jotka olimme napanneet matkaan panimon omasta myymälästä aiemmin päivällä. Ostaneet siis, emme sillä lailla napanneet. Salaa.

Jep. Hyvää yötä.

Merikeinun alpakat ja vuohet

Seuraavana aamuna Petteri ajoi meidät ensin Kotkan Seurahuoneelle kunnon hotelliaamiaiselle, josta suuntasimme auton nokan kohti Haminaa ja Merikeinun alpakkatilaa.

Alpakkatilavierailusta kehkeytyi meidän reissun kohokohta, jota muistellaan kuvien kautta vieläkin! Merikeinun Sari ja Jussi ottivat meidät lämpimästi vastaan, ja saimme ihanien alpakoiden lisäksi hengailla myös leikkisien kääpiökilien ja pehmoisten pupujen kanssa. Ai että, onko söpömpää kuin alpakat, vuohet JA puput yhdessä? Siihen vielä muutama saukko ja mangusti niin olisi täydellistä, mutta nytkin oli lähes täydellistä!

Hengailimme pihatossa eläinten kanssa hyvän tovin, ja Friidu pääsi muun muassa syöttämään alpakkavauva Suloa ja touhuamaan agilityvuohi Vadelman kanssa.

Merikeinun tila tarjoaa hyvinvointi- ja virkistystoimintaa erityisesti ryhmille, mutta kuka tahansa on tervetullut tilavierailulle, kunhan sopii asiasta etukäteen. Suosittelemme sopimaan!

Kesäterassi Rampsi Kitchen & Lounge

Alpakkaelämyksen jälkeen maistuikin jo ruoka, joten suuntasimme Tervasaaren Rampsiin, joka on etenkin veneilijöille suunnattu kesäravintola-vierasvenesatamakokonaisuus. Rampsissa parasta on sijainti meren äärellä ja upeat merimaisemat. Ruokakin oli ihan jees, mutta ei tänne ehkä kannata sen takia mutkaa tehdä, ellei paikka muuten osu reitille.

Kahvila & konditoria Huovila

Sen sijaan Huovilaan kannattaa poiketa, jos Haminassa kahvi- tai sokerihammasta kolottaa! Tämän paikan antimet ovat niin herkullisia, että saisivat espressohouset ja muut ketjukahvilat tulla ottamaan mallia, miten leivonnaisia tehdään.

Kahvitauon aikaan Friidu sattui taas sopivasti olemaan unten mailla, joten Petteri jäi autoon ja me piipahdimme Huovilaan terassikahveille. Viinerit ja munkit olivat ihan megahyviä ja miljöö mitä viehättävin!

Kauppiaantalomuseo aikuisille ja lapsille

1800-luvulla rakennettu hirsitalo piharakennuksineen kätkee sisäänsä kiinnostavan museokokonaisuuden, joka esittelee Haminan pienyrittäjä- ja käsityöläiselämän historiaa.

Friidu jatkoi edelleen uniaan, joten me ehdittiin kiertää museo puoleen väliin ennen kuin tyttö heräsi, ja loput kierrettiin sitten yhdessä. Vanhojen talojen ja patinoituneiden esineiden ystävälle tämä oli paratiisi! Myös lapsi jaksoi hyvin kierrellä etenkin sisäpihalla, mutta myös sisällä huoneissa.

Galleria Ruutikellarin taidenäyttelyt

Hamina Bastionin entisessä ruutikellarissa toimii taidegalleria, jossa on kesäkaudella vaihtuvia näyttelyitä. Tila on kompakti, joten näyttely on kierretty nopeasti. Oikein mukava kohde, jonka ympäristö kumpuilevine nurmikenttineen on kuin siitä hobittijutusta.

Maailman suurin Suomen lippu liehuu Haminassa

Tiesitkö, että Haminasta löytyy Euroopan korkein lipputanko, jossa liehuu maailman suurin Suomen lippu? Kyllä, näin on. Ja onhan se iso.

Suurlippuhanke sai alkunsa Suomen 100-vuotisjuhlavuonna ja herätti aikanaan paljon keskustelua ja kritiikkiä kaupunkilaisten keskuudessa. Mutta siellä se nyt seisoo. Ja liehuu. Käytiin pikaisesti toteamassa asia.

Lammassaaren lampaat ja luontopolku

Lammassaaren oikea nimi on Pappilansaari, mutta kutsuttakoon sitä tässä jutussa nyt Lammassaareksi, sillä erityisen kiinnostavan siitä tekevät saarella kesäisin laiduntavat lampaat, joita voi mennä vapaasti katsomaan. Ja paijailemaankin – jos lampaat itse ovat halukkaita näin läheiseen tuttavuuteen. Lampaita ei saa syöttää, hoitaa tai muuten häiritä, jotta ne eivät kesyynny liiaksi.

Pappilansaari on suosittu virkistysalue ja perinnemaisema-alue, jossa on myös pieni luontopolku. Jos kartasta katsoo, lampaat laiduntavat Pappilansaarten Etusaaren itäpäässä.

Ravintola Wanha Fiskari lasten kanssa

Wanha Fiskari on kalaruokiin erikoistunut ravintola – hyvin perinteinen sellainen – ja Paistinkääntäjien kilpineen Kotkan paras ravintola, joka soveltuu erinomaisesti myös lapsiperheille.

Me nautittiin Wanhassa Fiskarissa yksi parhaista kala-aterioista ikinä! Alkuun tiikeriravunpyrstöjä ihanan tirisevässä valkosipuliöljyssä ja fiskeneitä eli pieniä kala-alkupaloja. Pääruuaksi paistettua kuhaa ja kampasimpukkaa rapukastikkeella ja sitruunarisotolla – jumalaista! JUMALAISTA!

Friidu sai oman lohiannoksen, jossa oli reilu keko niin herkullista perunamuusia, että vanhempien olisi tehnyt mieli nuola lautanen puhtaaksi vielä oman kolmen ruokalajin illallisen jälkeenkin.

Lämmin suositus Wanhalle Fiskarille, jossa hommat hoidetaan suurella ammattitaidolla ja vielä suuremmalla sydämellä!

Santalahti Resortin luontopolku

Toinen aamumme Kotkassa valkeni sumuisen, tai melkeinpä sateisen harmaana, mutta mitäpä me pienistä, vaan lähdimme aamun alkajaisiksi kiertämään Santalahden luontopolun.

Luontopolkuja on oikeastaan kaksi, merireitti ja metsäreitti, josta me valitsimme merireitin kalliomaisemineen. Merireitti käsitti 1,8 kilsaa suht helppokulkuista maastoa, mutta meillä kesti sen tarpomisessa 2-vuotiaan kanssa reilun tunnin verran. Maisemat oli kyllä hienoja!

Katariinan meripuisto – lapsiperheen suosikki

Santalahdesta suuntasimme Katariinan meripuistoon, joka on valtava puisto- ja virkistysalue Kotkansaaren eteläkärjessä. Puistossa on kaikille jotain: merimaisemia, kuntoilulaitteita, lasten leikkipaikkoja, pieni lampi, lenkkipolkuja, eväspaikkoja, minimajakkapuisto, mietiskelylabyrintti, skeittiramppi, jätskikiska…

Täällä viettää helposti lasten kanssa tunnin tai pari tai vaikka puolikkaan päivän. Meillä oli aikaa vain reilu tovi, mutta pieni ulkoilu- ja jaloittelutuokio teki koko porukalle hyvää.

Ravintola Tai Hingin aasialainen lounas

Aasialaset ravintolat ovat Kotkassa(kin) suosittuja ja yksi parhaista on kiinalais-thaimaalainen Tai Hing, joka tarjoaa myös sushia. Konsepti on siis aika tuttu Helsingin ja koko Suomen lukuisista eri maiden keittiöitä sekoittavista aasialaisravintoloista, mutta ruoka on täällä poikkeuksellisen hyvää ja ruokalista hieman keskimääräistä yllätyksellisempi. Lapsellekin maistuu, kun annostelemme chilit vain omalle lautaselle.

Savarte Art -galleria

Kotkan vanhan paloaseman tiloissa – Tai Hingistä katsottuna Sibeliuspuiston toisella laidalla – toimii taidegalleria Savarte Art, jonka myyntinäyttelyissä on esillä suomalaisten taiteilijoiden teoksia, erityisesti grafiikkaa. Piipahdamme täällä pikaisesti tutustumassa avoinna olevaan näyttelyyn ja jututtumassa galleristi Sari Heikkistä.

Savarte Art on erinomainen kohde erityisesti just sulle, jos olet hankkimassa taidetta kotiin ja olet kiinnostunut Suomen eturivin taiteilijoiden teoksista. Osa myyntikokoelmasta on esillä myös verkkogalleriassa.

Gallerian jälkeen on aika jättää Kotka taa ja jatkaa matkaa Pyhtäälle.

Pyhtään lintuhoitola

Stockforsin tehdasalueen kainalossa toimiva Pyhtään lintuhoitola kuntouttaa loukkaantuneita lintuja ja muita luonnonvaraisia eläimiä, kuten pöllöjä, siilejä ja oravia, tavoitteenaan vapauttaa niitä takaisin luontoon. Ulkotarhat ovat avoinna yleisölle ja niissä on toipumassa olevia lintuja sekä paikan vakiasukkaita.

Hoitolassa tehdään työtä täydellä sydämellä niukoista resursseista huolimatta, ja jos haluat tukea hoitolan toimintaa, voit esimerkiksi liittyä kannatusjäseneksi tai tilata fanituotteita Pyhtään lintuhoitolan nettisivujen kautta.

Taide-elämyksiä Stockforsin ruukissa

Matkan viimeinen kohde oli Pyhtäällä sijaitseva Stockforsin ruukki eli Stockfors Village, jossa oli vierailumme aikana viimeistä päivää avoinna vuosittainen Stockfors Art Festival. Ruukin miljöö on upean rouhea, ja modernit, värikkäät ja osin valtavan kokoisetkin teokset sopivat sinne kuin nenä päähän. Taidefestareilla on vuosittain esillä niin paikallisten taiteilijoiden, taideopiskelijoiden kuin ammattitaiteilijoidenkin töitä ja tapahtumaan kannattaa poiketa vaikka ihan varta vasten. Ainakin tuon yhden vuoden kokemuksen perusteella uskaltaisimme suositella näin.

Junalla kotiin Helsinkiin

Stockforsin jälkeen on aika aloittaa kotimatka. Petteri ajaa meidät Kouvolaan, josta hyppäämme Helsingin-junaan sulattelemaan elämysrikasta viikonloppuamme Kotkassa ja sen ympäristössä.

Kotka, me palaamme vielä! Blogin puolella hyvinkin pian ja IRL toivottavasti tulevana kesänä.

Lue myös

Men sääki Porii! – Eli lapsiperheen miniloma Porissa

Minne alle puolivuotiaan vauvan kanssa voi matkustaa