≡ Menu

Puolen vuoden rajapyykki

Kuusi kuukautta, viisi maata, 14 kaupunkia, 8 biitsiä, 51 kämppää, 11 lentoa, 28 luettua kirjaa. Bussimatkoja, vuoristokyliä, temppeleitä, tuoksuja, makuja, uusia tuttavuuksia. Hämähäkkejä, skorpioneja, orankeja, nenäapinoita, haita, torakoita, kissoja. 24 000 euroa (uups!).

Reissusta on takana puolet, edessä puolet.

6kk_kohtaamisia_blogi

Lämpimiä kohtaamisia…

Aika kuluu nyt todella nopeasti. Siinä missä ensimmäiset kolme kuukautta kuluivat hyvällä tavalla hitaasti, toisesta mokomasta ei voi sanoa samaa. Neljäs kuukausi kului jo huomattavasti kolmatta nopeammin, viides meni ihan hujauksessa ja kuudes katosi niin että ei oikein ehditty edes huomata. Tuntuu että vuosi loppuu ihan kesken, kohtahan sitä pitää jo palata kotiin. Toivottavasti puolen vuoden päästä tuntuu siltä, että saadaan palata kotiin, mutta toistaiseksi sitä toivoo, että tämä vuosi kestäisi loputtomiin.

6kk_kirjoja_blogi

…lukemattomia kirjoja…

Kuten ekan kuukauden jälkeen päätettiin, ollaan alkumatkan kiirehdinnän jälkeen pidetty yllä rauhallista matkustustahtia. Uuteen paikkaan saavuttua ollaan ensin kierrelty ja katseltu ihan rauhassa, ja vasta muutaman päivän päästä ollaan alettu puntaroida mitä paikassa kannattaa nähdä ja tehdä, ja mitä jättää näkemättä ja tekemättä. Matkaa ollaan jatkettu vasta sitten, kun siltä on tuntunut. Moneen paikkaan ollaan jumahdettu ehkä turhankin pitkäksi aikaa, mutta tällainen matkustustahti sopii meille. Saadaan olla ja ihmetellä ja katsella ilman kiireen tuntua, ilman stressiä, ilman pakkoa.

6kk_kookos_blogi

…valkohiekkaisia rantoja…

Muut turistit poukkoilevat nähtävyydestä toiseen, mutta me vaan chillaillaan, luetaan kirjoja, käppäillään ympäriinsä, katsellaan elämänmenoa, ei tehdä välttämättä mitään erityistä. Ollaan jätetty väliin aika paljon ns. pakollisia nähtävyyksiä  ja aktiviteetteja, koska ei olla pidemmän päälle oltu niistä niin kiinnostuneita, että oltais oltu valmiita panostamaan aikaa tai rahaa vain siksi, että ne luetellaan jossain opaskirjassa. Ollaan nähty tällä ja aikaisemmilla Kaakkois-Aasian reissuillamme jo aika monta temppeliä, vesiputousta, näköalapaikkaa, patsasta ja toria, ettei jakseta ihan kaikista enää innostua.

6kk_rentoutumista_blogi

…rentoja lukuhetkiä…

Kesäkuussa meihin iski jopa jonkinlainen reissuväsymyksen tapainen, tai ehkä ennemminkin reissuähky. Ei niin, että oltais kyllästytty itse matkustamiseen tai maailmalla pörräämiseen (pois se meistä!), mutta jotenkin uusissakaan paikoissa ei jaksanut kovin innokkaasti lähteä katsastamaan tarjontaa tai innostua mistään jutuista. Tuntui, että kaikki on jo nähty, mikään ei ollut kovin uutta tahi eksoottista.

Myös aasialaisten meikäläisittäin katsottuna hullunkurinen logiikka ja erilainen tapa hoitaa asioita – mitkä matkan alussa lähinnä huvittivat – alkoivat ärsyttää. On se nyt kumma, että asiat pitää tehdä niin vaikeasti, kun ne oikeasti ovat aika yksinkertaisia. Oltiin tuolloin Malesiassa, tultu Borneosta mantereelle. Penang ja Georgetown eivät tuntuneet oikein miltään, vaikka oltiin odotettu niiltä paljon, luultavasti osittain meidän reissuväsymyksestä johtuen.

Mietittiin jo, että on aika vaihtaa maisemaa ja jatkaa matkaa Kaakkois- Aasiasta kohti Australiaa, mutta Indonesia oli ollut meille alusta asti matkan tärkeimpiä kohteita, eikä sitten kuitenkaan maltettu jättää sitä väliin. Ja onneksi ei jätetty. Lennettiin Medaniin ja köröteltiin sieltä Lake Toballe, ja kuinka ollakaan, uusi maa ja ihan uudenlaiset maisemat ja meiningit palauttivat reissuinnon.

6kk_maisemia_blogi

…mahtavia maisemia…

Tässä vaiheessa matkaa me nautitaan eniten yhdessäolon ja kiireettömyyden lisäksi arjettomuudesta. Tai tietysti näin pitkällä reissulla matkustamisestakin tulee tavallaan arkea, mutta rutiinit puuttuvat. Ei työpäiviä, maanantaista perjantaihin -viikkoja, ei kaupassakäyntejä tai siivouspäiviä, ei loputtomia pähkäilyjä siitä, mitä sitä taas kerran tekisi ruoaksi. Ei hoidettavia asioita – paitsi tietysti jos matkajärjestelyt vaativat jotain hoitamista. Päivät muodostuvat sellaisiksi kuin miltä aamulla sattuu tuntumaan, tai ehkä edellisenä päivänä on jo vähän mietitty mitä sitä seuraavana päivänä huvittaisi ehkä tehdä.

Työelämästä on irtauduttu tässä vaiheessa niin onnistuneesti, että hotellien rekisteröintilomakkeisiin kirjoitamme occupation-kohtaan traveller, heh, eipä vähän komeelta kalskahda? Viikonpäivätkin ovat jo menettäneet merkityksensä. Ei ole mitään väliä sillä, onko maanantai tai perjantai, eikä yleensä olla edes tietoisia viikonpäivistä, päivät ovat vain päiviä.

6kk_chillailua_blogi

…chilliä meininkiä…

Puolessa vuodessa ollaan opittu relaamaan, ottamaan iisisti, olemaan nipottamatta. Tääkin kirjoitus tulee kokonaiset viisi päivää oikean rajapyykkipäivän jälkeen (aikaisemmassa elämässä tää olis ollut Arnalle kauhistus!), mutta ei se kattokaa oo niin nökönuukaa. Asioita ei tarvitse olla suunniteltuna etukäteen, joka paikassa ei tarvitse olla varttitunti etuajassa ja jos jostain myöhästytään niin ei se haittaa, tuleehan niitä uusia.

Kärsivällisyyttä on myös opittu, täälläpäin joutuu odottelemaan aika paljon, ja nykyisin parin tunnin odottelu menee siinä missä kotona kymmenen minuutin vartominen oli yhtä tuskaa. Ennen sitä manasi vaikkapa spåran viiden minuutin vuoroväliä, täällä kulkuvälineet menee sitten kun ne menee. Ja perille ollaan aina päästy.

6kk_odottelua_blogi

…kärsivällistä odottelua…

Kotiväki ja ystävä käyvät mielessä useammin kuin reissun alussa. Tuntuu oudolta, että koti-Suomessa elämä ja vuodenajat menevät eteenpäin ilman meitä, ja joissakin tapahtumissa tekisi kovasti mieli olla mukana. On jännä huomata, että omassa normaaliarjessa vuoden aikana ei yleensä tunnu tapahtuvan juuri mitään, arki vain pyörii omaa tavallista rataansa, mutta näin etäältä katsottuna se ihan tavallinenkin arki näyttää olevan aika tapahtumarikasta. Kun me palataan kotiin puolen vuoden päästä, moni asia on siellä erilailla kuin silloin kuin me lähdettiin.

Vaikka koti-ikävästä ei ehkä oikein voi puhua, ajatus siitä että muutaman kuukauden päästä saadaan olla taas läheistemme kanssa, tuntuu hyvältä. Helmikuista Suomea sen sijaan ei ole lainkaan ikävä, ja sinne palaaminen tuntuu vähän vähemmän kivalta.

6kk_samoilua_blogi

…tutkimattomia polkuja… (Etsi Arto kuvasta!)

Ollaan reissattu matkan ensimmäinen puolisko kokonaan Kaakkois-Aasiassa, jossa ollaan matkusteltu aika paljon aikaisemminkin. Useimmat kohtaamamme asiat eivät näin ollen ole meille ihan uusia, eivätkä herätä ihmetystä kuten ensimmäisillä reissuilla.

Täällä matkustaminen on kuitenkin helppoa, halpaa (paitsi ei näköjään meille vrt. alussa mainittu rahasumma) ja turvallista, kaupungit ovat kuhisevia ja luonto kaunista, ihmiset ystävällisiä ja ruoka hyvää, joten täällä kyllä viihtyy.

Mutta reissujalkaa on alkanut taas vipattaa ihan uudella tavalla, ja odotammekin jo innolla – suorastaan täpinöissämme! – uusia seikkailuja Australiassa, jonne lennetään kolmen viikon päästä. Jännää!

6kk_auringonlaskuja_blogi

…kauniita auringonlaskuja…

Niin, sen verran kotiinpaluutakin on tullut jo mietittyä, että paluupäivä on lyöty lukkoon. Vietetään Arnan pikkusiskon kanssa New Yorkissa reissun viimeiset puolitoista viikkoa ja palataan sitten yhdessä Suomeen 16.2.2013. Lentoja ei vielä ole buukattu, eikä muutenkaan haluta ajatella asiaa (siis kotiinpaluuta – New Yorkia kylläkin!) vielä sen kummemmin, mutta jossain alitajunnassa se on nyt olemassa se ajatus, että täältä palataan joskus kotiinkin.

Mutta hei, vasta puolen vuoden päästä!

6kk_kulkuvalineita_blogi

…ja uusia seikkailuja!

{ 8 comments… add one }
  • Toivoton kotirouva 27.8.2012, 13:13

    Artsi löyty!

    <3 <3 <3 sinne, kiiitooos että saadaan olla repussa mukana!

  • Outi-Hyypiön elämää 27.8.2012, 13:28

    Tekee kyllä hyvää teidän(kin) mielelle chillata se puolvuotta ja olla välittämättä stressistä. Vaiks ikävä on aivan sairas välillä. Jee puolenvuoden
    päästä halitaan.

    • Cocoa etsimässä 27.8.2012, 14:31

      Joo ei tästä haittaakaan varmasti ole :), kyllä sielu ja ruumis lepää. Kun eka puolikas meni näin nopeesti niin toinen menee varmaan puolessa ajassa, et eiköhän aleta kattoo jo jotain päivää, jos mentäis vaikka tuopposelle :).

  • Pastori 4.9.2012, 06:37

    Hellou pitkästä aikaa!!
    Tosi mageeta lueskella tätä teidän blogia, ihan ku ois itekki reissussa mukana!! tosin vielä en oo pystyny unohtamaan että mikä vkonpäivä on tai et mitä pitää milläkin kellon lyömällä tehdä..;)
    Terveiset siis täältä mega remontin ja työn tiimellyksen keskeltä!
    Yesh, meitsikin löysi Artsin 😀

    • Cocoa etsimässä 15.9.2012, 09:13

      Hejssan Pastori!

      Mahtavaa että joku jaksaa näitä turinoita lueskella.=)
      Ehkä te kohta oottekin reissussa mukana *wink wink*.

      Ja tsemppiä sinne remontin keskelle!

  • Iina 11.9.2012, 17:33

    <3 <3 <3 <3 <3 <3

    Halipusuhalipusuhalipusuhalipusuhalipusu!

Leave a Comment