Artolla on ollut tapana ostaa reissuilta aina kyseisen maan futismaajoukkuepaita matkamuistoksi. Lissabonissa ja Portossa oli paitaa myynnissä joka kadunkulmassa, mutta yksikään puoti ei vaikuttanut virallisen tahon ylläpitämältä. Vaikka suurtenkaan valmistajien toiminta ei aina kestä päivänvaloa, emme ehdoin tahdoin halua kantaa rahojamme lapsityövoimaa käyttävien hikipajojen laariin, joten emme tehneet niin nytkään. Onneksi vihdoin Tavirasta löytyi pätevän oloinen putiikki ihan jokapäiväisen reittimme varrelta.
Arto oli jo useampana päivänä katsellut kauppaa sillä silmällä, mutta ei ollut rohjennut sisään. Nyt uskaltauduimme ja löysimme kaksi myyjää kisailemasta keskenään. Nauraen he lopettivat kevyen paininsa ja siirtyivät myyntipuuhiin. Arto kuitenkin tiesi mitä etsi ja nappasi rekistä haluamansa paidan.
”Ja mikäs nimi ja numero laitetaan selkään?”, kysyi reipas myyjä naurussa suin.
”Ei nimeä eikä numeroa, kiitos.”
”Täytyyhän joku nimi olla! Ronaldo?”
”No ei varsinkaan Ronaldoa!”
”Nani?”
”Ei kiitos.”
”Pepe? Gomes? Ehkä oma nimesi?”
”Ei nimeä… Tai ehkä nimen kohdalle Ei nimeä -teksti ja numeroksi 0?”
”Loistava idea! Laitetaanko se?”
”Ei… Tyhjä paita riittää.”
”Hö, kyllä joku nimi pitäisi olla. Mutta laitetaan nyt ilman sitten.”
Ennen kuin ehdimme ulos, myyjä huikkasi vielä nauraen kaupan perältä ”Vielä ehtii laittaa jonkun nimen!”
Heilautimme kättämme hyvästiksi ja jatkoimme maleksimista. Pyörimme tovin Taviran pienessä keskustassa, ostimme lisää tuliaisia ja istahdimme mukavalle terassille nauttimaan lasilliset shoppailun lomassa.
Muita turisteja valui ohitsemme, joku paikallinenkin kiirehti töistä kotiin. Yhä useampi kaltaisemme päätyi terassille nauttimaan alkuillan kiireettömyydestä. Yhtäkkiä uneliaan hetken katkaisi eteemme kuin tyhjästä ilmestynyt leveähymyinen nuorimies, samainen paitakaupan myyjä, joka kovaan ääneen ja selkeästi artikuloiden ilmoitti asiansa: ”NIMI! KYLLÄ PAIDASSA NIMI PITÄÄ OLLA!”
Ja saman tien kundi jatkoi matkaansa nauraen.
Ja me vielä luulimme portugalilaisten olevan vähän jöröä sakkia.
Futispaidan lisäksi meinattiin ostaa kummitytölle tuliaiseksi hieno ja käytännöllinen ritsa. Mutta jätettiin sitten lopulta kauppaan.
