Kolme päivää San Franciscossa riitti ensitutustumiseen ja oli tullut aika lähteä tien päälle. Ajatuksissa siinsivät jo uudet seikkailut – ”Nyt mennään metsään!”
Aurinko paistoi ja San Franin kuuluisasta Karl-sumusta ei ollut tietoakaan kun ylitimme legendaarisen Golden Gate -sillan vuokraamallamme hopeanuolella. Radiossa soi tunnelmaan sopiva kappale ”Road trippin’ with my two favorite allies, fully loaded we got snacks and supplies. It’s time to leave this town it’s time to steal away. Let’s go get lost anywhere in the U.S.A.” No, meillä ei tässä vaiheessa ollut halua tai tarvetta ajautua harhateille, päinvastoin, meillä oli tarkka päämäärä: Muir Woods – maailman korkeimpien puiden koti.
Muir Woods National Monument on suojeltu luonnonpuisto vain vajaa 20 kilometriä San Franciscosta pohjoiseen. Puisto sai alkunsa 1900-luvun alussa, kun poliitikko ja bisnesmies William Kent yhdessä vaimonsa Elizabethin kanssa päätti lahjoittaa laajat alueet omistamaansa metsää valtiolle. Parin harras toive oli suojella vielä jäljellä olevat ainutlaatuiset punapuumetsät jälkipolville. Presidentti Theodore Rooseveltin suosiollisella avustuksella näin kävikin, ja tämä upea kansallinen muistomerkki perustettiin 1909. Puisto nimettiin Kentien toiveesta luonnonsuojelun uranuurtajan, John Muirin mukaan. Kirjailijana ja tutkijana kunnostautunut Muir on nykyäänkin monille varsin tuttu luontoaiheisista mietelmistään, joita mekin olemme ripotelleet tämän postauksen havuntuoksuisille poluille.
“And into the forest I go, to lose my mind and find my soul”
― John Muir
Muir Woods on siis kuuluisa jättiläismäisistä punapuistaan. Jättiläispunapuu, tai kalifornianpunapuu, on maailman korkeimmaksi kasvava puulaji. Myönnettäköön, että meillä kävi pieni sekaannus tämän tieteelliseltä nimeltään Sequoia sempervirensin ja serkkunsa, mammuttipetäjän (Sequoiadendron giganteum) kanssa. Molemmat hongankolistajat elelevät Kaliforniassa ja niitä molempia kutsutaan punapuiksi. Ne ovat kuitenkin kaksi eri lajia. Ensin mainittu on siis maailman korkein ja jälkimmäinen tilavuudeltaan suurin puu. Me odotimme näkevämme näitä jälkimmäisiä, ympärysmitaltaan vertaansa vailla olevia jättiläisiä, mutta löysimmekin korkeita. Yhtä kaikki, komeita olivat nämäkin ja osa varsin leveitä.
Ikää näillä Muir Woodsin komistuksilla on keskimäärin 600–800 vuotta, ja vanhimmat ovat jopa 1200-vuotiaita. Niin ja se korkeus: Muir Woodsin korkein puu nousee lähes 80 metrin korkeuteen. Maailman korkein yksilö löytyy Red Wood National Parkista ja sillä on pituutta komeat 115 metriä ja rapiat päälle. Vertailuna kerrottakoon Suomen pisimmän puun kurkottavan latvansa vaatimattomaan 47 metrin korkeuteen.
“The clearest way into the Universe is through a forest wilderness.”
― John Muir
Meidän oli tarkoitus lähteä liikenteeseen aamuvarhaisella ja poiketa Sausalitossa aamiaisella ennen Muir Woodsia, mutta niinhän siinä taas kävi, että aamutoimiin, hotellihuoneen luovutukseen, auton hakuun ynnä muuhun epämääräiseen säätöön meni enemmän aikaa kuin oli suunniteltu. Mutta teille muille vinkiksi, että aikainen lintu nappaa täälläkin madon: Muir Woods on todella suosittu matkakohde ja jos haluat välttää pahimmat ruuhkat, tule ajoissa – ja muista varata parkkipaikka etukäteen (ohjeet postauksen lopussa)! Paikka on usein loppuunmyyty.
“In every walk with Nature one receives far more than he seeks.”
― John Muir
Vaikka emme olleetkaan Muir Woodsissa aivan kukonlaulun aikaan, saimme nauttia luonnossa käyskentelystä melko rauhassa. Puisto on varsin laaja ja reittejä on lukuisia, joten lääniä riittää isommallekin sakille. Me teimme 1,5 tunnin kierroksen, joka sisältää alueen helpoimmin kuljettavat osat. Reitillä ei ole esteitä eikä juuri korkeuseroja, joten se sopii hyvin lastenrattaiden tai pyörätuolin kanssa liikkuville.
Muir Woodsin metsässä oli ihana käyskennellä. Friidukin tykkäsi juosta pitkin polkuja, ihmetellä korkeuksiin nousevia jättiläisiä ja katsella kirkkaana soljuvaa puroa. Reipas liikunta, raitis ilma ja luonnonrauha toi pikkuiselle pian unen silmään ja silloin me aikuiset saimme oivan tilaisuuden tarkastella luontoa rauhassa ja ajan kanssa. Välillä vain istahdimme aloillemme kuuntelemaan hiljaisuutta.
“Everybody needs beauty…places to play in and pray in where nature may heal and cheer and give strength to the body and soul alike.”
― John Muir
Hyvä tietää
- Jos saavut omalla autolla, pysäköintilippu tulee ostaa etukäteen täältä. Se maksaa $8,50 per ajoneuvo.
- Puistoon pääsee myös shuttle-bussilla Sausalitosta tai Mill Valleysta, jolloin matka tulee myöskin ostaa etukäteen tuolta samaiselta nettisivulta. Shuttle-bussi maksaa $3,25 per yli 16-vuotias.
- Muir Woodsiin järjestetään myös valmisretkiä esim. San Franciscosta.
- Sisäänpääsy puistoon maksaa $15, ja lipun voi ostaa joko etukäteen pysäköintilipun oston yhteydessä tai vasta portilta.
- Netti ja puhelinverkko eivät toimi Muir Woodsin alueella – ah mikä ihana somettomuus ja rauha!
Muir Woodsin sivuilta löydät kaiken oleellisen tiedon (englanniksi) aina perustiedoista viime hetken säävaroituksiin asti. Kannattaa tsekata!
“When one tugs at a single thing in nature, he finds it attached to the rest of the world.”
― John Muir
“Between every two pines is a doorway to a new world.”
― John Muir
“Going to the woods is going home.”
― John Muir
Muir Woods on meidänkin mielestämme oikein kiva kohde ja yllättävänkin lyhyen matkan päässä San Franciscosta. Me emme muuten olleet ostaneet pysäköintilippua etukäteen, niin onkohan tuo käytäntö jotenkin muuttunut?
Jostain kuulimme nykyisen systeemin tulleen käyttöön 2018. Ehkä olitte siellä sitä ennen? Nykyään fläbäri siis kuitenkin vaaditaan ostettavaksi etukäteen – tiedä sitten miten reagoivat jos näin ei ole tehty. Käännyttävätköhän pois?
Taidettiin olla vuotta aiemmin. Tuo uusi systeemi kuulostaa varsin huonolta, että me tuskin olisimme huomanneet asiaa ja ilman etukäteislippua oltaisiin menty myös vuonna 2018. Onkin tosiaan hyvä korostaa tätä.
Mutta voihan se olla, että eivät käännyttämään kuitenkaan alkaisi, jos vain parkkipaikalla on tilaa. Ulkomaalaisena saa usein tiettyjä juttuja anteeksi helpommin.