Sarajevon jälkeen reissua oli takana reilu puolet, ja koska me oltiin tähän asti sinkoiltu pää kolmantena jalkana kaupungista ja aktiviteetista toiseen, loppuajaksi oli päästävä rantsuun. Paluulento lähtisi Dubrovnikista, joten päätettiin hakeutua jollekin Adrianmeren kauniista saarista. Mutta mille niistä, kas siinäpä pulma!
Suositut Splitin edustalla sijaitsevat turistisaaret Brač, Hvar ja Vis olivat matkalehdistä ja -blogeista tuttuja ja kohtuullisen matkan päässä Dubrovnikista, joten otettiin Sarajevosta bussi Splitiin. Aikomuksena oli jatkaa yhden yön jälkeen matkaa Visille, rauhallisimmalle näistä kolmesta saaresta.
Splitissä kuitenkin selvisi, että Visin lautta-aikataulut olivat jotenkin tosi epäkätevät ja että saarelta olisi todella vaikeaa löytää majoitusta tähän aikaan vuodesta ilman etukäteisvarausta. Pikainen nettiselailukin osoitti, että vapaana oli vain pari hassua ylihintaista hotellihuonetta, eikä kotimajoituksen saatavuudestakaan voinut kuulemma (erään matkatoimiston myyjän mukaan) mennä takuuseen. Lyhyen harkinnan jälkeen päätettiin vaihtaa Vis Korculan saareen, josta kuulemma löytyisi Kroatian parhaat viinit.
Matka Korculallekaan ei ollut mitenkään äärimmäisen kätevä, mutta pitkän ja hikisen päivän päätteeksi saavuttiin Korcula Towniin puoli kahdeksan aikaan illalla, ilman tietoa majoituksesta. Tilanne jota kokeneinkin reissari pyrkii välttämään. Bussiasemalla ei näkynyt huoneen tarjoajia, mutta opaskirjan neuvosta marssittiin lähimpään matkatoimistoon tiedustelemaan yksityismajoitusta. Virkailija otti pari matkapuhelua ja kas, noin kymmenen minuutin kuluttua meidät tuli noutamaan Frano-niminen nuorimies. Frano vei meidät aivan vanhankaupungin ytimessä sijaitsevaan parvekkeellisen huoneistoonsa, jonka hinta oli 50 euroa yöltä. Kiinni veti!
Arto kotitalon portailla
Kotikatu rannasta päin katsottuna
Vanhankaupungin siluetti auringonlaskun aikaan
Kylänraitti Korculan vanhankaupungin uumenissa
Poseeraussessio kuvauksellisella pikku aukiolla
Onpa häijynnäköinen katti, mutta hänellä on varmasti suuri sydän!
Vanhankaungin charmia
Patsastelua Pyhän Justiinan kirkon katolla
Huonolaatuinen, pimeässä otettu kuva, mutta ihan mahtava viulisti!
Parina ekana päivänä satoi eikä päästy rannalle, mutta uimisen ja auringonoton sijaan istuskeltiin baareissa ja ravintoloissa, piipahdetiin kivoissa pikku putiikeissa ja otettiin vain tosi rennosti. Kolmantena päivänä aurinko alkoi paistaa, joten siirretiin rentoilu ulkotiloihin, rannoille ja terasseille.
Korcula townissa on se mahtava puoli, että uimaan pääsee suoraan kaupungin keskustasta. Pulahtaa voi oikeastaan ihan mistä tahansa, sillä laitureita, portaita ja uimapoukamia on kaupungin rantaviiva väärällään. Tai sitten voi levittää rantapyyhkeensä pikkuruiselle uimarannalle, joka sekin sijaitsee keskustassa, ja lekotella siinä hyvää kirjaa lukien. Yhtenä päivänä otettiin taksivene Lumbardaan, jossa on useita upeita rantoja, mutta muuten pysyteltiin ihan kotikulmilla Korcula Townissa ja viihdyttiin erinomaisesti.
Korculan kaupunkirannallakin vesi oli kauniin turkoosia ja uskomattoman kirkasta.
Tällaisista herkuista nautittiin joka päivä ja vieläpä kohtuuhinnalla.
Semi-submarinet tuntuivat olevan kovaa huutoa Kroatian rantamestoissa. Pinnan alla on ilmeisesti joku lasihytti, josta voi kastumatta ihmetellä merenalaista maailmaa. Lapsille varmaan ihan kiva?
Syötiin Korculalla joka päivä todella hyvin. Tämä kuva on otettu yhdestä Korcula Townin parhaista ravintoloista, Filippistä, jossa syötiin muun muassa täydellisen suussasulavaa tonnikalatartaria ja mustekalasalaattia, nam!
Rantaraitti Lumbardassa
Viisi päivää täydellistä rentoutumista, pulikointia Adrianmeren virkistävissä aalloissa, aurinkoa, hyvää ruokaa ja viiniä, sydämellisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä, pieniä käsityöläisputiikkeja, vanhankaupungin viehätystä, kiireetöntä tunnelmaa. Sitä kaikkea on Korcula Town. Me ei yleensä palata sellaisiin kohteisiin joissa ollaan jo käyty, mutta Korculalle voisi tulla uudestaankin!
Syötiin muuten Korculassa parissa tosi hyvässä ravintolassa, joista kerrotaan hieman lisää tuloillaan olevassa ruoka-aiheisessa jutussa. Ja jos muuten teistä lukijoista joku suunnittelee matkaa Korculalle ja etsii yhden tai kahden makuuhuoneen edullista huoneistoa, meiltä saa vuokraisäntämme Franon yhteystiedot. Frano ja hänen perheensä (tavattiin mummo ja sisko) olivat ihan mielettömän ystävällistä ja auttavaista väkeä ja meidän kämppä tosiaan maksoi 50 euroa siinä missä hotellihuoneesta saa pulittaa vähintäänt tuplat, todennäköisesti triplat.
Niin, miten otsikossa mainittu Marco Polo liittyy Korculaan? No, herran uskotaan syntyneen saarella ja sieltä löytyy niin hänen kotitalonsa kuin hänen seikkailuistaan kertova museokin. Museo olisi voinut olla ihan hauska tutustumiskohde, mutta meiltä se jäi väliin kun kolmatta sadepäivää ei tullutkaan. Tämä kaikkien aikojen suurin seikkailija on läsnä ihan joka puolella saarta, kuten kuvasta näkyy…
Korcula vaikuttaa mukavalta paikalta. Ja Kroatiassa on niin parasta nuo ilmakuivatun kinkun ja juuston alkupalalautaset, nam! Useammassakin paikassa sais meidän mielestä olla mahkut tilata moisia herkkuja ravintoloissakin grammoissa 🙂
Me ei törmättykään mahdollisuuteen tilata grammoittain, mutta se vasta olisikin jotain! Korcula oli upee, ja sinne olis kiva mennä uudestaankin, mutta ehdottomasti muuallekin Kroatiaan. Kiva, että seurailette näitä meidän tarinointeja, mepä tullaan kommenttivierailulle teidänkin blogiin lähipäivinä, tämä on lupaus!