Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki… Mäkiä Lissabonissa riittää, erityisesti Bairro Altossa. Onhan kaupunginosa nimensä mukaisesti korkea kaupunki, jonka reippaileva matkailija kyllä pohkeissaan tuntee.
Bairro Alton elegantti naapuri Chiado tarjoaa mukavan keitaan kapuamisen keskellä Carmon aukion muodossa. Puiden katveessa nuokkuvissa terassibaareissa on rauhallinen tunnelma, katumuusikot viihdyttävät meitä ikivihreillä rokkikipaleillaan ja vihreä viini virtaa. Ah, kylläpä elämä onkin ihanaa. Aukiolle on helppo unohtua.
Eikä Chiadosta vielä mihinkään kiire olekaan. Aikaiseen valvonut Bairro Alto nukkuu pois pöhnäänsä, eikä siitä näin päiväsaikaan ole seuraksi. Bairro Alton lukuisat baarit ja ravintolat aukeavat illansuussa, joten sinne kannattaa suunnata vasta myöhemmin syömään ja vielä myöhemmin juomaan. Paikkoja löytyykin sitten joka makuun.
Chiadossa Carmon aukion laidalla on muuten kiinnostava nähtävyys, Carmon kirkko. Me ei olla mitään kirkoissa juoksijoita, mutta tämä vuoden 1755 maanjäristyksessä raunioitunut kirkko onkin oikein rauhallinen ja kaunis paikka tallustella ja vaikka istahtaa hetkeksi. Suorastaan iloinen yllätys!
Chiadossa voit myös shoppailla lukuisissa luksusliikkeissä, tai käydä vaikkapa maailman vanhimmassa kirjakaupassa Livraria Bertrandissa. Mekin löydettiin jostain epämääräisestä paperikasasta hieno vanha kartta, mutta hintaa sillä oli muutama sata euroa liikaa. Sai jäädä kauppaan. Mukava tunnelma ei maksanut kuitenkaan mitään. Jokaisen bibliofiilin kannattaa pistäytyä!
Läheisen Cafe a Brasileira -kahvilan terassilla jumittaa kirjailija-runoilija-älykkö Fernando Pessoa. Pronssinen unelmoija tuijottaa lasittunein katsein nuorten breikkaajien esitystä. Fernandolle riittää hengenravinto ja silmänruoka, mutta meitä alkaa hiukoa, joten suuntaamme baarikortteleihin etsimään illallispaikkaa.
Pian löydämme itsemme Rua do Norte -kadulta. Sulaudumme massaan. Siististi pukeutunut nuorimies lähestyy. ”Olisiko tarjota yksi savuke? Mitäs pidätte Lissabonista? Haluaisitteko ostaa jotain? Tiedättehän, vahvempaa. Ette? Ei se mitään, hyvää illanjatkoa.”
Lasillinen viiniä maistuisi kyllä ennen illallista – ja kuinka ollakaan – eteemme tupsahtaa baari, jonka runsaslukuinen asiakaskunta on levittäytynyt kadulle asti. Raivaamme tiemme baaritiskille ja tilaamme lasilliset hyvää punaviiniä. Erinomaista punaviiniä, suorastaan. Tästä paikasta tulee nopeasti kantapaikkamme Lissabonissa.
Nautiskelemme lasillisemme viipyillen. Iloinen puheensorina täyttää kadun. Rehevä nauru kimpoilee mukulakivistä seiniin ja pujahtaa piiloon, singahtaakseen taas hersyvänä ilmoille jonkun toisen äänijänteistä.
Tasainen virta vie juhlijaa baarista toiseen. Meidät nälkäkurjet se kuljettaa Mondon Lissabon-oppaasta bongattuun kalaravintolaan. Nautimme herkullisen illallisen ja jätämme yökyöpelit jatkamaan juhliaan. On syytä mennä ajoissa nukkumaan, sillä huomenna teemme päiväretken Sintraan!
Kokeile ainakin näitä:
- unohdu lipittelemään vinho verdeä Largo do Carmo -aukiolle
- pistäydy Carmon kirkossa ja sen yhteydessä olevassa arkeologisessa museossa
- käy haistelemassa vanhoja kirjoja Livraria Bertrandissa
- istahda kupposelle A Brasileira -kahvilan terassille
- nauti ehkäpä elämäsi paras kala-ateria Cantinho do Bem Estar -ravintolassa
- tutustu portugalilaisiin viineihin ja nauti Bairro Alton iloisesta tunnelmasta Carrafeira Alfaia -viinibaarissa
Lue myös
Lissabon-vinkit: Alfama ja Mouraria
Lissabon-vinkit: Baixa
Päiväretki Sintraan – eli satulinnoja ja lumoavia metsiä
Parhaat Sintra-vinkit – eli miten saat retkestäsi eniten irti
Bairro Altossa mäkiä riittää. Tästä me kavuttiin lähes päivittäin joko ylös taikka sitten alas. Näkymä on kaiken kapuamisen arvoinen!
Carmon goottilainen kirkko tuhoutui vuoden 1755 maanjäristyksessä. Täällä oli ihanan seesteinen tunnelma, ja monia kauniita yksityiskohtia oli mukava tutkailla kaikessa rauhassa. Perällä näkyvä arkeologinen museo me kierrettiin hyvin pikaisesti, mutta aihepiiriin vihkiytynyt viihtyy siellä varmasti kauemminkin.
Carmon aukion terassibaarissa palvelu oli eleettömän tehokasta, viileää viiniä virtasi pöytään sitä mukaa kun ehdittiin lipitellä. Nautittiin kyytipoikana pientä suolapalaa, ettei viini olisi päässyt nousemaan liikaa huppuun.
Livemusaakin oli tarjolla.
Sen verran oltiin vissiin kuitenkin viinihiprakassa, että langettiin näiden eläinihmisten vetoavaan myyntipuheeseen. Ostettiin ranneke kahdella eurolla ja autettiin samalla kodittomia kissoja ja koiria.
Bairro Alton kujaset on koristeltu värikkäin paperiköynnöksin, jotka ilmeisesti ovat jäänteitä kesäkuisesta Santo António -juhlasta. Tripsterissä on muuten hyvä artikkeli Santo António -juhlasta ja Lissabonin sardiinisesongista, jos kiinnostaa lukea aiheesta enemmän.
Ah, mitä väri-iloittelua!
Carrafeira Alfaia -viinibaari, täyteläinen Dory-punaviini ja onnellinen mies
Syötiin yksi elämämme parhaista kala-aterioista tässä pikkuruisessa Cantinho do Bem Estar -ravintolassa, joka on ansainnut oman juttunsa (tulossa).
Bairro Alto alkoi kunnolla vasta heräillä siinä vaiheessa kun me painuttiin pehkuihin. Täällä juhlitaan viikonloppuisin aamuun asti!
Huokaus sentään miten kivan näköistä, pakko päästä Lissaboniin. Mä muuten tykkään käydä sekä kirjastoissa että kirjakaupoissa ulkomailla, Portossa kävin maailman kauneimmaksi kirjakaupaksi tituleeratussa Livraria Lello e Irmãossa, ja Sao Paulossa sellaisessa kuin Livraria da Vila, jossa on kolme jättiläismäistä kerrosta ja ehkä enemmän kirjoja kuin missään… Eli hyvin todennäköistä että tarvitsisin tätä livraria-vinkkiä myös Lissabonissa. 8) Kiitos siitä!
Ps. Viinibaarikuva on liikkiksin mitä voi kuvitella. 😀
Lissabon on ihana, kannattaa mennä! Hei me käytiin muuten myös Portossa tuolla Livraria Lellossa, se oli ihana, mutta täynnä turisteja (me tietysti mukaan lukien). Täytyypä ottaa vinkki ylös Sao Pauloa silmällä pitäen, jos ja kun sinnekin varmaan joskus päädytään. Me rakastetaan kirjoja ja kirjakauppoja! Arto kiittää kuvakommentista 🙂
Olen sanonut tämän jo monta kertaa, mutta sanon sen edelleen, Lissaboniin on päästävä! Meillä myös tapana (ylläri!) siemailla viiniä tms apertivoa ennen dinneriä ja vaikuttaa siltä, että Lissabonissa saattaisi jäädä dinneri helposti syömättäkin, kun olisi etkoilu paikka jos toinenkin 😀 Tuo kuva Artosta viinilaskin kanssa on niin huippu!
Menkää ihmeessä veikkoset Lissaboniin, se ON ihana! Etelä-eurooppalainen aperitiivikulttuuri sopii myös meille oikein hyvin, ja joskus sitä saa tarpeeksi syödäkseen jo niistä kaikista aperitiivien kanssa tarjottavista snäkseistä, ettei tarvii syömään mennäkään, heh. Arto kiittää kehuista 🙂
Mielenkiintoinen kohde!
Portugali on vielä näkemättä mutta ehdottomasti käymisen arvoinen
Meillä Portugali pompsahti ihan lempikohteiden kärkeen, kannattaa mennä!