Jokainen Indonesian Gileillä käynyt tietää, että saarilla on aika paljon kissoja. Ihan julmetusti kissoja, itse asiassa. Niitä on rannoilla, ravintoloissa, baareissa, kaupoissa, majatalojen pihapiireissä, teiden varsilla, palmujen juurilla, pusikoissa. Ihan joka paikassa. Söpöjä kissoja, joista osa osa on oikeinkin hyväkuntoisia ja jopa kaulapannoitettuja, osa taas on vähän rankemman elämänkoulun käyneitä.
Gilien kissat tunnistaa niiden hassuista hännistä. On pitkää ja suoraa, on lyhyttä ja käppyrää, on taittunutta häntää joka näyttää siltä että se olisi jäänyt oven väliin. Mutta ei se ole. Gilien kissojen hännät nyt vain ovat sellaisia.
Monet Gilien kissoista ovat varsin seurallista sakkia ja ne tulevat rantatuoleissa, ravintoloiden pöydissä ja baareissa syliin asti. Herkkuja ja rapsutuksia kerjäämään, epäilemättä. Kun me saavuimme Trawanganille ja löysimme itsellemme bungalowin, ensimmäisenä meidät toivotti tervetulleeksi karvainen kaveri, joka ei päästänyt meitä asettumaan aloillemme ennen kuin kunnon rapsutukset oli saatu.
Suomalainen Päde asuu Gili Trawanganilla ja vetää siellä Cats of Gili -hyväntekeväisyysprojektia, jonka tarkoituksena on pitää huolta saarten kissoista ja pyrkiä hillitsemään niiden lisääntymistä. Päde järjestää useamman kerran vuodessa Trawanganilla ja naapurisaarilla kissaklinikoita, joissa steriloidaan, rokotetaan ja hoidetaan saarten kissoja ja usein vähän muitakin eläimiä kuten hevosia ja vuohia. Päden projekti pyörii lahjoitusvaroin, joten jos kissojen hyvinvointi on lähellä sydäntä, käy klikkaamassa lahjoitus Gilien kissoille. (Päde kirjoittaa muuten myös hulvattoman hauskaa Moottoritiellä on puuma -blogia, joka iskee ainakin meikäläisten huumorisuoneen hyvin vahvasti. Käykää toki kurkkaamassa!)
Pidemmittä puheitta, SÖPÖJÄ KISSAKUVIA, olkaa hyvät!
Mutta mitä, tämähän on kilpikonna eikä mikään kissa! Testattiin vain, jaksatko katsoa kuvat loppuun asti :). Mutta jos sua kuitenkin jäi vähän kaivelemaan, että mikäs se tämä kilppari oikein on, käy lukemassa tarina kilpikonnasta nimeltä Teppo.
Lue lisää Tarinoita maailmalta
Tästä joulukalenterista tulee kyllä aina hyvälle tuulelle! 😀 ihania kisuja, varsinkin tuo joka ottaa rennosti selällään maaten. Ja kilpikonna… katoin kuvat loppuun!
Kiitos Janni kivasta palautteesta! 🙂
Kisut on kyllä söpöjä, ja kilpikonnat myös!
Olemme silloin tällöin matkustaneet yhdessä tamperelaisen ”kissapariskunnan” kanssa – heillä perheen vahvuuteen taitaa kuulua ainakin 6 rotukissaa ja tyttärellä on toinen mokoma ja sitten matkojen ajan hoitavat toistensa kissalaumoja.
Taidankin vinkata tästä jutusta heille – kissankuvat kun ovat aina niiden harrastajalle mieleen!
Toivottavasti vinkkasit! Meidän mielestä kissat on söpöjä ja kivoja, mutta ei kyllä tunnustauduta varsinaisiksi kissaihmisiksi kuitenkaan.
Ihania 😀 Muistan kanssa törmänneeni tuolla suunnalla muutamaan kissaan ;D
Söpöjä ovat :).
Ensinnäkin: kissakuvat toimii mulle aina! Kiitos! Mulla on kissoille ihan oma (naurettava) äänensävykin, jonka jokainen mut tunteva tietää. 😀
Näistä kuvista mun ehdoton suosikki on kerällä sylissä oleva kissa. Se on kuulkaa tuplajättipotti. Kissa on ensinnäkin musta kauneimmillaan juuri kerällä ja se että se on vielä sylissä samaan aikaan on jotain, mitä en itse muista kokeneeni. Voi tietysti johtua siitä, että mulla oli liian pieni syli omalle kollilleni, (puhutaan edelleen kisssasta!) joka ei vain mahtunut keräytymään mun sylissä.
Kreikka on muuten takuuvarma kissafanin kohde myös!
Me tykätään kissoista, mutta ei olla mitään varsinaisia kissafaneja tai kissaihmisiä ehkä kuitenkaan. Meillä on kyllä matkoilta tosi paljon kissakuvia, koska ne on jotenkin tosi valokuvauksellisia ja tuo ympäristöönsä jotain… luonteikasta?
Kissakuvat on parasta terapiaa! Jep, Balilla on vaikea olla huomaamatta töpöhäntäkissoja. Täytyy pistää korvan taakse tämä juttu jos ikinä tulee palattua Gili T:lle. Repesin vähän tuolle kilpparille, mutta se sopi hyvin söpöjen kissakuvien joukkoon, hyvä ettet sentään mitään hämähäkkiä siihen iskenyt. 🙂
Kissakuvat tuntuu kyllä toimivan monille :). Olis meiltä muuten löytynyt kyllä söpöjä hämähäkkikuviakin :D.
Hei epistä, miksi mä en muista juuri kissan kissaa Gileiltä (Air ja Meno)? Mun bungalowin omistajilla oli kyllä yksi söpö keltainen, mutta ei se ikävä kyllä mua tullut juuri katsomaan.. Ja niin paljon ois ollut mulla silityksiä annettavana <3
Hassua! Meidän mielestä niitä oli ihan silmiinpistävän runsaasti. Me ei oltu Airilla, mutta Menollakin niitä muistaaksemme oli. Ei ehkä ihan niin paljon kuin Trawanganilla, tosin.
Trawanganilla ei käyty, mutta Airilla ja Menollakin kissoja löytyi, kuten melkeinpä mistä tahansa päin Indonesiaa. Häntiin tosiaan kiinnittää huomiota. Näin Airilla semmosen valtavan juovavaraanin, ja aattelin, että nekö ne ovat kissojen häntiä napsineet. Mutta ilmeisesti monet siis syntyvät hännättömänä tai puolihäntäisenä?
Juu näin meille kertoi tuo Gili T:llä asuva Päde, että kissat tosiaankin syntyvät puolihäntäisinä tai häntä mutkalla. Varmaan joku paikalliseen geeniperimään liittyvä juttu.