Meillä oli kovat odotukset Balia kohtaan. Oltiin ajateltu, että Balille voisi vaikka asettua vähäksi aikaa, huoltamaan kehoa ja mieltä, nauttimaan auringosta ja merestä ja tietysti tutustumaan kiehtovaan balilaiseen kulttuuriin. Toki tiedettiin, että muun muassa Kuta ja Legian ovat kovasti australialaisten (ja muidenkin) bileturistien suosiossa, mutta arveltiin Balilta löytyvän muutakin.
Saavuttiin Denpasarin lentokentälle yhdentoista maissa illalla, pari tuntia aikataulusta myöhässä, ja Sanur Beachille taksimatkan päätteeksi puolilta öin. Ei oltu varattu majoitusta etukäteen, mutta paineltiin taksilla suoraan Pigviinimatkat-blogista bongattuun Prima Cottageen. Paikka oli kuitenkin täynnä ja yhtäkkiä nökötettiinkin keskellä yötä rinkat selässä jossain Sanurin kujalla tietämättä yhtään mistä etsiä kattoa pään päälle. Lähiympäristössä oli muutamia homestay-tyyppisiä mestoja, mutta niistä ei löytynyt tuohon aikaan mitään elämää.
Hitsinpimpulat.
Vihdoin erään resortin respaan syttyi eloa kun pimpotettiin kutsukelloa, ja päädyttiin buukkaamaan supersikakallis 60 euron huone ensimmäiseksi yöksi. Ei nimittäin napannut 20 kilon raahaileminen ympäri kaupunkia keskellä yötä ilman tarkempaa tietoa siitä, mihin päin edullisen majoituksen perässä pitäisi suunnata. Kalliista hinnasta huolimatta, tai ehkäpä juuri siitä johtuen, tultiin kyllä nukkuneeksi ihan parhaat yöunet pitkiin aikoihin, ja herättiin seuraavana aamuna pirteinä kuin peipposet tutkailemaan Sanurin meininkejä.
Ja täytyy sanoa, että meiningit oli äkkiä tutkailtu. Aika huonot meiningit näin reppureissarin näkökulmasta. Resortteja, kalliita turistiravintoloita, turistikrääsäkojuja, kuljetuspalvelujen tarjoajia joka nurkalla, matkatoimistoja. Paljon eurooppalaisia lapsiperheitä ja keski-ikäisiä pariskuntia. Viivyttiin Sanurissa lopulta kaksi päivää lähinnä jatkosuunnitelmia pähkäillen, ja kolmantena päivänä jatkettiin matkaa kohti Ubudia, Balin kulttuuri- ja taidekeskusta.
Ubudiin saavuttuamme meidät tipautettiin minibussista tuntemattomaan paikkaan, ja päätettiin raahautua reppuinemme lähimpään kahvilaan miettimään missä mahdoimme olla ja mistä mahdettaisiin löytää uusi koti. Reppuselkäisiä travellereita lähestyy aina sankka joukko majapaikkojen tarjoajia, mutta me ei yleensä tartuta näihin tarjouksiin ennen kuin saadaan jonkinlainen yleiskäsitys uudesta kaupungista/paikasta ja sen hintatasosta, näin toimittiin tälläkin kertaa. Lounaan lomassa selailtiin matkaopasta ja surffailtiin netissä, ja päädyttiin lopulta varaamaan hyväksi kehuttu ja kohtuuhintainen (24 e/yö) huone kahdeksi yöksi Agodan kautta.
Ensimmäinen pettymys iski, kun muistettiin Agodan ilmoittavan nettisivuillaan verottomat hinnat ja tajuttiin maksaneemme huoneesta huimat 30 e/yö, tuplat meidän majoitusbudjettiin nähden. Asiaa helpotti hieman kun huomasimme hotellin normaalihinnan olevan 40 e/yö, ainakin tiedossa olisi hieman normaalia tasokkaampaa majoitusta pariksi yöksi. Dewa Bungalowsiin saavuttuamme petyttiin jälleen, sillä huone oli tasan yhtä konstailematon kuin kaikki halpiskämpät, joissa ollaan tähän asti majoituttu.
Sanurista ei edes odotettu mitään ihmeellistä, mutta Ubud oli ensipuraisulla iso pettymys. Oltiin odotettu boheemia, ehkä vähän hippimäistä pikkukaupunkitunnelmaa, mutta päädyttiin keskelle turistihelvettiä nimeltä Monkey Forest Street. Ehdittiin illan aikana käppäillä kyseinen katu päästä päähän ja kauhistella kalliiden ravintoloiden, ”sisustuskauppojen” (=turistikrääsää), ”taidegallerioiden” (turistikrääsää) ja ”kylpylöiden” (=hierontaa) määrää ja todettiin, että tähän paikkaan ei tarvitse tuhlata kallisarvoista ikaa paria päivää kauempaa.
Seuraavana päivänä paikka alkoi näyttää jo paljon valoisammalta. Unohdettiin Monkey Forest Street ja lähdettiin samoilemaan läheisille kaduille ja kujille. Löydettiin oikeita taidegallerioita, oikeita käsityöliikkeitä, raakaravintoa tarjoavia kasvisravintoloita ja joogasaleja. Kun vielä löydettiin aivan mahtava uusi koti 13 eurolla (paljon siistimpi ja viihtyisämpi muuten kuin tuo edellinen kallis), päätettiin antaa paikalle uusi mahdollisuus.
Ja Ubudin keskustan ulkopuolellahan on vielä vaikka mitä! Temppeleitä, riisiterasseja, käsityöpajoja, kadunvarsinravintoloita, paikallista elämää… Eiköhän täällä viihdytä viikko jos toinenkin.
Nyt kun istutaan Jalan Hanomanin varrella sijaitsevassa KAFE-kahvilassa maailman mukavimmassa lattiatyynysopessa, juodaan teetä, luetaan kirjaa ja mietitään niitä näitä leppoisan chillailumusiikin soidessa taustalla, tuntuu ettei elämä voisi paljon paremmaksi muuttua. Koti on nyt tällä hetkellä täällä.
Terveisiä täältä työn tiimellyksestä. Kuulostaapa aivan mahtavalta toi teidän löytämä lungailu kahvila. Teillä siis toteutui tuo vastoinkäymisten kautta voittoon:) suomalais yleisurheilijoilla tuo harvoin toteutuu.. Nautinnollisia lungailu hetkiä.
Haudi ja kiitti! Teilläkin loma lähenee :). Ollaan löydetty jo monta lungailupaikkaa, niitähän täällä piisaa kun vaan samoilee ympäriinsä. Useimmissa paikoissa kannattaa lungailla vähän aikaa ihan rauhassa ja sitten niitä siistejä juttuja alkaa löytyä :). Jaa mitä se yleisurheilu oikein on? Me ei enää muisteta…
Mahtavasti kiteytetty mistä Sanurissa on kyse. Me tultiin aikoinaan suoraan kalliista maasta, joten uima-allaslöhöilyn lisäksi fiilisteltiin pöperöiden edullisuutta, joka taas on ollut taatusti shokki teille kun tulitte Tobalta 😀 Kaikki kalliissa resorteissa parin viikon lomalla käyneet kehuvat aina vuolaasti, mutta kuten tekin, niin vähän muutakin Indonesiaa nähneinä, emme itse Sanuriin enää suunnistaisi. Helppo tukikohtahan se kyllä on lähteä samoilemaan minne vaan. Viettäkäähän leppoisia päiviä Ubudissa! Meillä visiitti jäi melko pikaiseksi ja enemmänkin aikaa niissä ympyröissä olisi voinut viettää.
Niin, eihän se Sanur varsinaisesti huono paikka ole, mutta meille aika mitäänsanomaton. Voi olla että joudutaan tai siis päädytään sinne vielä yöksi silloin toiseksi tällöin, jos liikuskellaan esim. Lembonganille tai Gileille, koska just tukikohtanahan se on aika hyvä. Mutta sitten pitää kyllä ottaa poolillinen hotelli, koska ei siellä oikein mitään tekemistä keksi. (Paitsi että täällä ei ole toistaiseksi reilun viikon aikana paistanut ollenkaan aurinko.) Ja syömään lähtiessä alkaa ahistaa ku viidellätoista tonnilla ei saa suurin piirtein edes limpparia, Toballa sillä koko aterian :). Täällä Ubudissa on kyllä vähän sama juttu. Kallista on, mutta ollaan me onneks löydetty jo muutama vähän edullisempikin ruokapaikka.
Mitäs tykkäsitte siitä Lembonganista muuten? Kannattaako mennä? Siis jos ihan sellaista rentoa biitsillä löhöilyä ollaan vailla. Se oli vissiin aika kallis myös? Gileille mennään joka tapauksessa, ja Sulawesissa Togeaneille, että onhan siinäkin jo aika paljon rantaelämää.
Meillä oli tarkoitus mennä Gileille, mutta sitten tuli suunnitelmiin muutos ja vaihdettiin kohteeksi Lembongan. Majoitus on siellä tyyriimpää, mutta Bunda 7 hotellin huone tuulettimella ja kylmällä vedellä oli kyllä todella kaunis huone ja ihan nappi meidän tarpeisiin. Varsinaista kivaa rantaa ei tosin Bundan naapurissa ole, mutta allas löytyy ja mopedilla pääsee huristelemaan vaikkapa upealle Dream Beachille tai Mashroom Beachille (tällä rannalla ymmärtääkseni enemmänin reppureissaajamajoitusta). Ruoka ei muistikuvamme mukaan ollut varsinaisesti sen kalliimpaa kuin Balilla muuallakaan (mutta siis kalliimpaa kuin Toballa ;)). Jos pysyy riisi/nuudeli linjalla, niin 100 000IDR/hlö/pv pärjää pöperöiden puolesta loistavasti (sis siis päivän vedet ja kaikki ateariat, mutta ei sitten suuremmin sitä budjettia rokottavaa olutta). Ja varmaan halvemmallakin pääsee jos oikein alkaa sniiduilemaan. Skootteri oli sen 50 000 IDR / vrk. Tosi rauhallinen ja leppoisa paikka, eli mukavasti viikon verran siellä viihdyttiin. Ihmiset oli todella ystävällisiä! Meidän tarinan Lembonganista voi lukea täältä: http://pingviinimatkat.blogspot.fi/search/label/Lembongan
Saarella ei sitten ole automaatteja ja vaihtokurssi on aika surkea. Varasimme/maksoimme tästä syystä hotellin Agodan kautta, niin mukana ei tarvinnut raahata kuin käyttökassa.
Nautinnollisia Indonesian päiviä 🙂
Tosi mielenkiintonen blogi! Mahtava lukee tekstiä, joka kuvailee millasta teillä oikeesti on ja rehellisiä mielipiteitä eri paikoista, ettei aina vaan sitä ainasta "mahtavaa jee jee kaikki on niin ihanaa"- mantraa. Luin tässä just kaikki postaukset yhdellä istumalla ja puras kyllä taas reissukärpänen niin lujaa ettei mitään rajaa!
Varmaa ainakin on, että sitten kun vähän enemmän on ikää ja rahaa niin toteutan myös maailman ympärimatkan, on siitä niin kauan haaveiltu. Huikeeta reissun jatkoo teille, täälä odotellaan innolla uusia postauksia!:)
Moikka Ella ja kiva kun eksyit tänne :). Yritetään kirjoittaa reissustamme mahdollisimman todenmukaisesti, mutta kuitenkin niin että positiivinen yleissävy säilyy, hienoa että olet viihtynyt kirjoitusten parissa! Yritetään päivittää säännöllisesti, lähiaikoina tulossa juttua ainakin joogasta, shoppailusta ja suunnitelmien muuttumisesta matkan varrella, pysyhän kanavalla! Ja todellakin kannattaa lähteä maailmanympärimatkalle, jos sellainen on haavaissa, varmasti et tule katumaan!
Kuten pingviinimatkalaiset jo kommentoivatkin, niin hienosti kiteytitte Sanurin sekä Ubudin tunnelmat. Me olimme muutama vuosi sitten 3 viikkoa Balilla ja olisimme varmaan olleet pettyneitä matkaan, jollei oltaisi vietetty puolta tuosta ajasta Amedissa, saaren itäosassa. High seasonin aikaan itärannikollakin ilmeisesti riittää turisteja, mutta me olimme siellä sadekauden alussa ja saimme olla lähes kahdestaan. Tykästyimme paikkaan kovasti: mukavia ihmisiä, mahtavia mopoilureittejä sekä upeita merenalaisia maisemia (jos tykkää snorklata ja sukeltaa). Iltamenoa Amedista ei silloin ainakaan löytynyt, koska kylässä oli vain yksi baari, jossa oli kerran viikossa livebändi. Muuten kaikki ravintolat sulkeutuivat yhdeksän aikoihin illalla. Kannattaa kurkata kylä, mikäli matkan varrelle osuu 🙂
Kiitti vinkistä! Ei (ehkä) tällä kertaa saaren itäosiin ehditä, mutta hyvä jatkoa ajatellen tietää tuollaisestakin paikasta. Me ei totta puhuaksemme tässä vaiheessa reissua kaivata paikkoja, joissa saadaan olla ihan kahdestaan :). Ollaan oltu viimeiset viisi kuukautta yhdessä 24/7, joten pikemminkin "ulkopuolinen" seura olisi enemmän kuin tervetullutta :).
Ubudiin me lopulta tykästyttiin jopa, alkusokin jälkeen. Kunhan pysyttelee poissa Monkey Forest Streetilta ja siitä marketin kulmalta, niin paikkahan on todella viihtyisä. Me ollaan tällä hetkellä pohjoisessa Lovinassa, ja aiotaan palata pohjoisen minikierroksen jälkeen vielä Ubudiin muutamaksi päiväksi. Odotetaan suorastaan innolla kaupunkin ihania kahviloita ja ravintoloita ja sitä sellaista boheemia tunnelmaa (jota ei kyllä taatusti löydy siitä turistikeskittymästä)!
Hei. Olen lukenut vasta vähän blogianne mutta nyt oli jo pakko kirjoittaa 🙂 Toki, osin johtuu siitä, että oma matkamme sijoittuu Indonesiaan..
Ollaan siis menossa tammikuussa Singaporeen, josta noin kolmeksi viikoksi olis tarkoitus mennä Bali-Lombok akselille. Lombokissa hyvin todennäköisesti olemme Gileillä. Balilta on paikka hukassa mutta Ubud on saanut niin paljon positiivista palautetta, että ainakin osa ajasta vietetään siellä. Onko teillä antaa jotain majoitusvinkkiä sinne? Paikan nimi/hinta tms. Myös muita vinkkejä Balilta tahi Lombokista otetaan vastaan 🙂
-Markus
Hei Markus ja kiitos kommentistasi, kiva että löysit tänne meidän blogiin :). Pahoittelut, että vastaus on kestänyt, oltiin pitkään netin ulottumattomissa Sulawesissa.
Julkaistiin juuri useampi rästiin jäänyt Bali-aiheinen juttu, toivottavasti saat niistä jotain vinkkejä reissunne suunnitteluun. Lombokista meillä ei Gilejä lukuunottamatta ole kokemusta tuota viisumishakureissua enempää, joten siitä ei osata antaa vinkkejä. Me tykättiin Ubudista, mutta se on aika turistinen, joten ilman tuota reilun viikon joogailua tuskin olisimme viihtyneet niin pitkään. Muutama päivä riittää, kannattaa ainakin katsastaa noita kulttuurijuttuja jos sellaiset kiinnostaa, ja Ubudin ympäristössä on paljon viehättävää maaseutua, johon voi tutustua vaikkapa pyörän selästä käsin (kts. esim. pyöräretkijuttumme http://cocoaetsimassa.blogspot.com/2012/09/pyoraretki-koillisen-balin-maisemissa.html).
Me emme onnistuneet löytämään ns. täydellistä rantalomakohdetta Balilta (käytiin Sanurissa, Kutalla, Lovinassa ja nyt lopuksi Nusa Lembonganilla), joten jos olette Gileille menossa, kannattaa rantalomailut hoitaa siellä. Tai tietysti kaikki riippuu minkälaista meininkiä on etsimässä :).
Me ollaan tekemässä blogiin majoitukset-osiota, johon olisi tarkoitus listata kaikki majapaikkakokemuksemme hintatietoineen (kannattaa siis seurata blogia). Ubudissa majoituimme kaiken kaikkiaan neljässä eri paikassa, jotka olivat ihan ok. Pondok Frog -niminen paikka Jl Monkey Forestilla oli aika kiva, hinta 200 000 rp aamiaisella ja 150 000 ilman. Puri Asri Bungalows Jl Hanomanilla oli myös ok, hinta 250 000. Teidän reissu ei sijoitu kaiketi pahimpaan high seasoniin, joten majoitusta pitäisi löytyä edullisemmin ja helpommin. Jalan Goutama ja Jalan Hanoman on hyviä paikkoja etsiä majoitusta, me pysyttelisimme poissa Monkey Forest Streetiltä (pl. tuo Pondok Frog, joka sijaitsi rauhallisessa osassa ko. katua).
Antoisaa reissua Balille ja Lombokiin!
Juu ei mitään hätiä, onhan tässä vielä reilu kolme kuukautta matkaan 🙂 Olen huomannut bloginne päivittyvän ja tuo uusin rahaosio on huikea ja varmasti monelle hyödyllinen. Mahtavaa työtä teette! Jos vielä tuollaisen majoitusosion teette niin ei paremmasta väliä! Täytyy todellakin pysyä bloginne lukijana jatkossakin. Loistavaa tekstiä höystettynä upeilta kuvilla, ilokseen lukee vaikkei matkalle olisi lähdössäkään, tai vaikka matkailu aiheena kiinnostaisikaan.
Kiitokset tähänastisista vastauksista ja blogista, jään innolla odottamaan jatkoa 🙂
T:Markus
Kiitos Markus, tässä ihan punastuu moisesta hehkutuksesta :). Kiva saada positiivista palautetta!
Ruvetaan työstämään tuota majoitusosiota ihan näinä päivinä. Pysyhän kuulolla!