Balkan lautasella

Otsikko varmaankin sai sinut kuvittelemaan, että nyt puhutaan blogikirjoituksen verran balkaninmakkarasta, mutta ehei, aiheena onkin balkanilainen keittiö!

Ruoka on meille tärkeä asia, myös arjessa, mutta erityisesti matkoilla. Hyvin syöminen ja uudet ruokaelämykset ovat melkeinpä matkustaminen parasta antia, ja tästä syystä syöminen viekin meidän matkabudjetista yleensä roiman siivun.

Tässä pieni kurkistus balkanilaiseen keittiöön kuvien ja vähän tekstinkin muodossa.

Balkanilainen keittiö on lihapitoinen. Hyvin lihapitoinen. Lihaa on tarjolla kaikissa muodoissaan. On grillattua lihaa, paistettua lihaa ja lihapataa. On jauhetusta lihasta tehtyjä pötkylöitä, pullia ja pihvejä. On lihalla täytettyjä asioita kuten lihapiirakkaa, lihatäytteisiä paprikoita, sipuleita, viininlehtikääryleitä ja kaalikääryleitä. On leivitettyä lihaa ja lihalla täytettyä liharullia (kyllä, lihaa lihalla!)… Emme jatka enempää, ymmärsitte varmaankin pointin. Meille kyllä liha maistuu, olemmehan sekasyöjiä (Arna ei tosin syö kanaa), mutta ollaan totuttu kotona huomattavasti kasvispainotteisempaan ruokavalioon, joten tuntuihan se balkanilainen mättö muutaman päivän jälkeen melko tuhdilta. Mitenkähän kasvissyöjät tai vegaanit pärjäävät tuolla päin maailmaa? Isoissa kaupungeissa näytti olevan jokunen kasvisravintola, mutta kaupunkien ulkopuolella ruokalistoilla oli lihaa, lihaa ja lihaa.

Tyypillinen lautanen Balkanilla: täytetty, leivitetty liharulla, lisukkeena ranut ja salaatti joka on ehkä tarkoitettu enemmän koristeeksi kuin syötäväksi.

Juustolla kuorrutettuja lihapihvejä, kermaista sienikastiketta, riisiä JA uuniperunaa sekä koristetomaatinpuolikas

Paistettua kalaa Mostarissa. Ohessa ”koristesalaatti” sekä erittäin tyypillinen balkanilainen lisuke eli keitettyjä perunoita ja pinaattimuhennosta.

Pari balkanilaista kansallisherkkua ansaitsee erikoismaininnat. Cevapista eli grillatuista jauhelihapötkylöistä ja burekista eli täytetystä, suolaisesta piiraasta kerroimmekin jo Mostar – historian havinaa, lihapötkylöitä ja uimahyppyjä -jutussamme. Kumpaakin saa Balkanilta joka paikasta ja ne ovat edullisia ja maittavia, joskin aika raskaita herkkuja. Burekia saa myös lihattomana versiona juusto-, pinaatti- tai perunatäytteellä.

Cevapi mostarilaisen Tima-Irman tapaan

Cevapi sarajevolaisen Zeljon tapaan – valkoinen kasa on kaymak-nimistä ranskankermantapaista maitotuotetta, jota kannattaa tilata cevapin kylkeen.

Perunatäytteinen burek satunnaisessa sarajevolaispaikassa. Parasta maistamaamme burekia saa Buregdzinica Rodjeni -nimisestä paikasta, jota suosittelemme lämpimästi Mostarin-kävijöille.

Rannikolla idän ja lännen makuja yhdistävään keittiöön sekoittuu välimerellisiä vaikutteita. Tarjolla on tuoretta kalaa, äyriäisiä ja simpukoita eri tavoin valmistettuna, pizzaa ja pastaa, antipasti-tyyppisiä alkupaloja, runsaita ja herkullisia salaatteja. Eikä lihanystäväkään nälkäiseksi jää, heh. Kokonaisvaikutelma on kevyempi, kasvispitoisempi ja hieman monipuolisemmin kulinaristin makunystyröitä hyväilevä.

Vasemmalla ylhäällä juustolautanen D’Vinossa Dubrovnikissa. Oikealla ylhäällä Korculassa sijaitsevan ravintola Nonnon alkupalalautanen, joka sisälsi kaikenlaista ihanaa: mustekalasalaattia, tonnikalatahnaa, anjoviksia kahdella tapaa, juustoja ja hyvää leipää. Alakuvassa ilmakuivattua kinkkua, hyviä juustoja ja öljyssä uivia herkullisia pikkuanjoviksia, joita sai jokaisesta baarista ja ravintolasta pienellä rahalla.

Täydellistä tonnikalaa risoton kera Dalmatino Konobassa Dubrovnikissa

Ostereita naturel, mustekalan musteella värjättyä äyriäisrisottoa, grillattua mustekalaa ja palanpainikkeeksi paikallista rakijaa, joka ei siis nimestään huolimatta ole anisviinaa vaan ihan ehtaa (ja hiton pahaa) pontikkaa. Tämä ateria nautittiin jossain randomilla valitussa ravintolassa Dubrovnikissa, mutta ei suositella, koska tarjoilija kerjäsi tippiä moneen kertaan.

Pari kertaa tuli nautistkeltua vähän hienommissakin ravintoloissa. Kolmen ruokalajin illalliselle viineineen näissä paikoissa tuli hintaa noin satasen verran, mutta ruoka oli ehdottomasti hintansa arvoista, vaikka sisälsikin varmasti turistilisän. Mutta lomalle lähdetäänkin nautiskelemaan eikä kiristämään kukkaronnyörejä, vai mitä!

Todella hyvä, mutta ehkä hitusen ylihinnoiteltu illallinen Posejdon-nimisessä ravintolassa Splitin vanhassakaupungissa. Mustekalasalaattia, mustaa äyriäisrisottoa, tonnikalaa gnocchien kera ja paistettua kalaa kasvislisukkeella. Palvelu oli erinomaista, mutta ravintolanautintoa varjosti hieman viereinen pöytäseurue, jossa oli lapsia, huonosti käyttäytyviä aikuisia ja pari riehakasta koiraa…

Erinomainen ja ehdottomasti suositeltava ravintola Filippi Korcula Townissa. Yläkuvassa keittiön tervehdykset, keskellä suussasulavan täydelliset tonnikalatartar seesaminsiemenillä ja mustekalasalaatti, alhaalla pihvi ja lampaankyljykset. Jälkkäritkin syötiin, mutta kuvat unohtuivat, vai olikohan siinä vaiheessa jo liian pimeää kuville.

Ravintola Nonno on yksi Korculan ykkösravintoloista, suosittelemme lämpimästi! Käytiin Nonnossa kerran lounaalla ja kerran illallisella ja ihastuttiin käsintehtyihin pastoihin, jotka ovat ravintolan erikoisuus. Kuvassa pasta pesto, mutta maistettiin myös liha-, äyriäis- ja kalapastaa. Ylempää löytyy kuva Nonnon mahtavasta alkupalalautasesta.