≡ Menu

TsigaBoom! Sirkusviihdettä ja tivolin taikaa Messukeskuksessa!

TsigaBoom! Tässäpä olisi sinulle mainio menovinkki viikonloppuun – ja mikä parasta näillä pakkasilla, se on sisätiloissa! TsigaBoom on sirkus- ja tivolitapahtuma, joka jatkuu Helsingin Messukeskuksessa vielä tämän viikon loppuun. Me käytiin tiistai-iltana viihtymässä 6- ja 10-vuotiaiden kanssa, ja ai että meillä oli hauskaa!

*liput saatu*

TsigaBoomin järjestäjinä toimivat Suomen ykkösnimet Sirkus Finlandia ja Tivoli Sariola, ja lopputulos on sen mukainen. Kokonainen halli on pyhitetty tivolilaitteille, joita löytyy pikkuisten autojunista hurjempiin kieputtimiin. Vierestä löytyy iso sirkusteltta, jossa näytökset pyörivät kahdesti päivässä.

Sirkusnäytös oli ihan mieletön! Tytöt ovat käyneet Sirkus Finlandiassa vuosittain isovanhempien kanssa ja tiesivät mitä odottaa, mutta meille aikuisille tämä oli ihan uusi elämys. Ja voi pojat, millainen! Akrobatia- ja jonglöörausnumerot saivat meidät huokailemaan ihastuksesta ja ihmetyksestä ihan ääneen. Myös pelle oli hauska. Arvostamme, että sirkusesityksessä ei ollut muita oikeita eläimiä kuin koiria ja ne nauttivat silmin nähden leikkimisestä ja palkintonamien syönnistä.

Tivolissa tytöt ihastuivat laitteeseen, jota me kutsuimme ”kupeiksi”. Se näyttää ihan lällyltä, mutta on oikeesti ihan kamala – meidän aikuisten mielestä siis. Tytöt halusivat mennä toisenkin kerran, ja Arna uhrautui mukaan, ja tokalla kerralla saatiin vielä hurjemmat kyydit. Kolmanteen kertaan ei enää suostuttu, heh. Käytiin myös autoradassa pariin otteeseen, ja tytöt pyörivät keskenään laitteissa, joihin pääsivät ilman aikuisia. Meidän 6-vuotias on jo reilusti yli 120-senttinen, mikä oli raja aika moneen laitteeseen. Perinteiseen hevoskaruselliin oli hyvä lopettaa ja lähteä jätskien kautta kotiin.

Ruokatarjonta oli ainakin arki-iltana hyvin rajallinen. Me päädyttiin työpäivän jälkeen nälkäisinä Friends and Brgrsiin, ja myöhästyttiin täpärästi sirkuksesta, kun kassalle jonottamisessa ja ruuan odottamisessa meni yli melkein kolme varttia. Päästiin onneksi mattimyöhäisinä vielä näytökseen eikä missattu kovin paljon. Burgereiden lisäksi tarjolla oli poppareita, jätskiä ja sen sellaista. Ei huomattu tarkistaa, olisiko Messukeskuksen kahvila ollut auki.

Aukioloajat:
7.1.2024 asti
Arkisin klo 14-20
(näytökset klo 16 ja 18)
La–su klo 12-18
(näytökset klo 13 ja 15)

Huom! Tapahtuma-alueelle ei ole pääsymaksua, joten tunnelmasta pääsee nauttimaan ihan ilmaiseksi!

Laivojen joulubuffetit vertailussa

Laivojen joulubuffetit vertailussa

PR-matka: Eckerö Line, Tallink Silja & Viking Line

Sain ilokseni olla mukana kolmen varustamon yhteisellä jouluristeilyllä, jossa pääsimme porukalla testaamaan kolmen laivan, MS Finlandian, Silja Serenaden ja Viking Gabriellan joulubuffetit. Tässä postauksessa esittelen joulupöytien antimia kuvien kera ja vedän hieman yhteen, mikä omasta mielestäni oli kussakin buffetissa parasta. Jo heti alkuun voin paljastaa ilman sen kummempaa cliffhangerin rakentamista, että jokainen joulupöytä oli todella hyvä ja kaikista löytyy valinnanvaraa moneen makuun. Pieniä eroja kuitenkin löytyi.

Yhteistä kaikille pöydille oli perinteisyys. Laivayhtiöiden mukaan heidän asiakkaansa eivät kaipaa kikkailuja, vaan toivovat joulupöydältä niitä perinteisiä ruokalajeja ja makuja. Kinkku on kunkku, graavilohi, sillit ja silakat maistuvat ja jälkiruokapöydästä löytyy käpykakku. Kasvisruokailijat ja vegaanit on huomioitu jokaisessa joulupöydässä, mutta yhtiöistä kerrotaan, että esimerkiksi vegaanien osuus asiakaskunnasta on hyvin pieni, mikä vaatii keittiöiltä pientä tasapainoilua valikoiman laajuuden, asiakkaiden tyytyväisyyden ja hävikin minimoimisen kanssa. Allekirjoittaneelle joulupöydän kunkkuja ovat kalapöytä ja juustot, jotka jokaisessa joulupöydässä olivat erittäin onnistuneet.

Tässä ensin kuvaus jokaisen buffetin erityispiirteistä ja kohokohdista, lopuksi vertailen buffeteja muutamassa kategoriassa ja paljastan oman suosikkini. Järjestys on aakkosten mukaan, ei paremmuuden.

Eckerö Line – joulun juhlapöytä 15.11.–24.12.2023

Hinta: 37/35 eur (aikuiset), 19/18 eur (lapset 6–17 v.); jälkimmäinen hinta ennakkoon ostettuna

Eckerö Linen MS Finlandia liikennöi Helsingin ja Tallinnan väliä, ja matkan pituudesta eli lyhyydestä johtuen ruokailuun on käytettävissä lyhyempi aika. Myös ravintolatilat ovat pienemmät, joten valikoima on isoja laivoja suppeampi. Mitään en kuitenkaan jäänyt kaipaamaan, vaan valikoima oli hyvä ja laadukas, kaikki perinteiset herkut löytyivät ja maut olivat erinomaisia. Minulle itse asiassa niukempi valikoima laadukkaita ja hyviä makuja on iso plussa, joten Eckerön buffet jäi tosi positiivisesti mieleen! Eckerön laatikot olivat vertailun parhaat, ja kalapöytä ei valikoiman näennäisestä rajallisuudesta huolimatta hävinnyt ollenkaan isommille laivoille.

Eckerön asiakkaista valtaosa on suomalaisia, joten buffet on rakennettu perinteisten suomalaisten jouluherkkujen varaan.

Uutuudet: Laivan joulusilli, maksamousse marinoidulla sipulilla ja mustaherukalla, porsaanfilee mustapippuricreamilla, ruskistetussa voissa paistettua ruusukaalia, porkkanaa ja hasselpähkinöitä. Lohen kardinaalinkastike on uutuus. Käpykakku on tänä vuonna tarjolla söpössä leivosmuodossa.

Omat lempparit: Kokonaisuus – tykkäsin tästä buffetista todella paljon! Kalapöytä ja muut kylmät alkupalat, pääruuat ja jälkkärit muodostivat herkullisen, hallitun ja harkitun kokonaisuuden. Maut olivat kautta linjan hyviä, hykertelin tyytyväisyydestä jokaiselle suupalalle. Yksittäisistä ruokalajeista omiksi lemppareiksi muodostuivat kalapöytä, maksamousse, laatikot (Eckerön laatikot omaan makuun parhaat!), vegaaninen silli (valmistettu munakoisosta) sekä jälkkäripöydän tyrni-pannakotta ja sitruunajuustokakku, nam. Juustot maustekakun kera maistuivat myös.

Vegaaniset: Vegaaninen valikoima on Eckeröllä aika niukka, mutta heidän asiakaskunnastaan kuulemma vain 1–2 on vegaaneita, joten ratkaisu on ymmärrettävä, kun tilat ovat rajalliset. Oli muuten kiinnostava kuulla Eckerön keittiömestarilta, että heidän asiakaskunnassaan vegaanien määrä on viime aikoina yllättäen vähentynyt, mutta kasvissyöjien ja fleksaajien lisääntynyt. Keittiömestari halusi kuitenkin muistuttaa, että vegaanisia herkkuja, etenkin kasviproteiineja, on saatavilla keittiöstä pyytämällä ja niitä loihditaan mielellään, eli rohkeasti vain kysymään!

Eckerön koko juhlapöydän menu

Eckerö Line joulubuffet
laivojen joulubuffetit
Eckerö Line joulubuffet
Eckerö Line joulubuffet
Eckerö Line joulubuffet

Tallink Silja joulubuffet 15.11.–26.12.2023

Hinta: Helsinki–Tukholma-reitillä 53/49 € (aikuinen), 23/21 € (lapsi 12–17 v.), 19/17 € (lapsi 6–11 v.). Katso eri laivojen kaikki hinnat Tallink Siljan nettisivuilta.

Tallink Siljan menu on vertailun kattavin: joulupöydässä on jopa 124 ruokalajia! Yhtiö liikennöi useammalla reitillä seitsemän laivan voimin, ja valikoimassa on pieniä eroja laivojen kesken. Isoilla Ruotsin-laivoilla on tarjolla koko buffet kaikilla herkuilla ja Tallinnan-reitillä Starilla ja Megastarilla suppeampi ja edullisempi joulupöytä.

Tallink Siljalla on ilahduttavasti otettu huomioon kaikkien kolmen kohdemaan jouluruokakulttuurit, eli tarjolla on suomalaisten jouluherkkujen rinnalla myös ruotsalaisia ja virolaisia makuja. Ruotsalaista jouluperinnettä edustavat esimerkiksi Janssonin kiusaus, punasuolattu kinkku, ribsit, lihapullat ja jääsuklaa. Virolaista tuulahdusta tuovat verimakkarat, possunkylki, vasikanlihahyytelö, hapankaali ja piparkakut. 

Uutuudet: Glögimarinoitu silakka, silakka mätikastikkeella, rieskarulla lämminsavustetulla lohitäytteellä, savuporopiirakka, sinihomejuustosalaatti punaviinimarinoiduilla päärynöillä.

Omat lempparit: Kalapöytä, josta erityismaininnan ansaitsevat skagen, sinappisilli, glögimarinoitu silakka ja lämminsavustettu siika marjoilla. Kylmät leikkeleet, savuporopiirakka, sienisalaatti ja juustovalikoima. Kinkkuakin maistoin tässä joulupöydässä ja erittäin ohueksi siivutettuna se maistui vahvan sinapin kanssa oikein hyvältä. Juustovalikoima höysteineen oli mainio! Tästä buffetista ei valikoimaa puutu, joten jokaiseen makuun löytyy varmasti ne parhaat herkut.

Vegaaniset: Tallink Siljalla on vertailun kattavin vegaaninen valikoima. Näin sekaanin silmin se vaikutti jopa erittäin hyvältä. Koko menusta jopa 40 % on vegaanisia ruokalajeja. Alkupaloissa oli tarjolla muun muassa runsaasti erilaisia salaatteja, avokadopihvi, bbq-nyhtöhernepurilainen ja merileväkaviaaria höysteineen. Pääruuista löytyi esimerkiksi lämpimiä juureksia eri tavoin valmistettuna ja vegaanista joulumakkaraa.

Tallink Siljan kaikki joulumenut

Tallink Silja joulubuffet
Tallink Silja joulubuffet
laivojen joulubuffetit
Tallink Silja joulubuffet
Tallink Silja joulubuffet

Viking Line joulubuffet 16.11.–26.12.2023

Hinta: Helsinki–Tukholma-reitillä 49/46 € (aikuinen), 19/17 € (lapsi 12–17 v.), 14/13 € (lapsi 6–11 v.). Katso eri laivojen ja reittien kaikki ateriahinnat Viking Linen nettisivuilta.

Viikkarilla joulupöytään on katettu 75 ruokalajia, josta 10 on erilaisia sillejä ja silakoita, 25 kasvisruokia ja 20 jälkkäreitä. Vaikka ruokalajeja on melkein puolet vähemmän kuin Tallink Siljalla, eroa ei huomaa eikä pöydästä mitään puutu. Viking Linella on jo muutaman vuoden osa ruuista tarjottu valmiina pikkuannoksina, mikä pitää esillepanot kauniina ja vähentää ruokahävikkiä. Valmiit annokset ovat myös helppoja syötäviä ja niihin saa yhteen haarukalliseen kaikki ne maut, jotka keittiömestari on yhteen tarkoittanutkin. Tykkään! Joulukinkkuja on kaksi: perinteinen harmaasuolattu ja selleristä valmistettu, joista jälkimmäinen oli todella hyvä!

Viking Line on aina osannut keittiöhommat erinomaisesti, ja tänäkin vuonna Viikkarin joulubuffet oli omaan makuuni paras. Erot kahteen muuhun olivat hyvin pienet, mutta niin päin, että Tallink Silja ja Eckerö ovat ottaneet kiinni, eikä Viikkarin rima ole laskenut piiruakaan. Vikingin joulubuffetin kokonaisuus on harkittu, valikoima runsas mutta ei liian, 80 % on lähiruokaa, maut ovat hyviä jokaisessa suupalassa ja myös muutamia kokeilevampia ruokalajeja löytyy meille, jotka tykkäämme maistella uutta.

Uutuudet: Muistiinpanoistani ei löydy mainintaa varsinaisista uutuuksista ja näin muistelen keittiömestarinkin kertoneen. Päinvastoin, ruokalajeja on vähennetty erityisesti niche-tuotteiden osalta, mikä myöskin pienentää hävikkiä, kun asiakkaat kuitenkin suosivat niitä perinteisiä makuja ja ruokalajeja. Reseptiikkaa toki kehitetään joka vuosi.

Omat lempparit: Niitä oli niin paljon! Kalapöytä kokonaisuudessaan (koska rakastan kalapöytää!), mutta mainittakoon erikseen erinomainen graavilohi hovimestarinkastikkeella sekä lohi- ja kampelamousse pestokreemillä ja sitruksella. Sellerikinkku oli superhyvää! Siitä voisin ottaa kopin omaankin joulupöytään. Possukinkkua en maistanut, mutta pöytäseurue kehui mehukkaaksi. Janssonin kiusaus ja lehtikaalimuhennos, jotka tulevat ruotsalaisesta jouluruokaperinteestä, olivat maistuvia. Pisteet myös västerbottenpiirakalle. Lipeäkala hernepyreellä oli mainio annos, jota pöytäseurueessa kehuttiin kiivaasti.

Vegaaniset: Kasvisruokia on tarjolla 25 erilaista, josta osa on vegaanisia. Annospikarissa tarjottavaa kalanmätiä lukuunottamatta kaikki mädit olivat vegaanisia: keltainen ja musta merileväkaviaari sekä vegaaninen lohenmäti. Sellerisalaatti saksanpähkinöillä ja griljeerattua selleriä, lehtikaalia ja omenaa olivat maistuvia (joskin en nyt äkkiseltään löydä tietoa, olivatko ne vegaanisia).

Viking Gabriellan koko joulubuffetin menu

Viking Line joulubuffet
laivojen joulubuffetit
Viking Line joulubuffet
Viking Line joulubuffet
Viking Line joulubuffet

Joulubuffetien vertailu – mikä voitti?

Rehellisesti voi sanoa, että kaikki joulubuffetit olivat erittäin hyviä ja erot niiden välillä olivat todella pieniä. Itse tykkään käydä laivojen joulubuffeteissa, sillä niissä pääsee maistamaan sen seitsemää – tai sen seitsemääkymmentä – sorttia, kun oma joulupöytä on pakostikin paljon rajallisempi. Tässä niitä muutamia pieniä eroja:

Edullisin on Eckerö Linen joulubuffet, joskin se on myös valikoimaltaan suppein. Tallink Siljan ja Viking Linen buffetit ovat keskenään samaa hintaluokkaa, mutta Tallink Silja on hitusen kalliimpi, mutta myös valikoimaltaan laajempi. Kaikista saa rahalle vastinetta.

Eniten vegaanisia ruokalajeja on Tallink Siljalla. Myös Viking Linella kasvisruokien ja vegaanisten ruokalajien valikoima on hyvä. Eckeröllä vegaaninen valikoima on aika pieni, mutta lisää saa pyytämällä keittiöstä.

Eniten lähiruokaa on Viking Linella, noin 80 % koko valikoimasta. Muutkin varustamot panostavat lähiruokaan.

Laajin valikoima on Tallink Siljalla, jopa 124 erilaista sorttia. Viking Linella ruokalajeja on 75 ja Eckerölläkin yli 40.

Paras kinkku oli seurueemme keskustelusta päätellen Viking Linella, itse en maistanut kaikkia. Jokaisesta buffetista löytyi se perinteinen harmaasuolattu kinkku, mutta Tallink Siljalla oli myös ruotsalaiseen joulupöytään kuuluva punasuolattu kinkku. Ja Vikingillä se mainittu, makoisa sellerikinkku.

Parhaat laatikot olivat omaan makuuni Eckeröllä, mutta kuulin muiden kehuvan myös Tallink Siljan ja Viking Linen laatikoita. Tämä lienee makuasia, kuten kaikki muutkin makuasiat. Laatikot eivät ylipäätään ole lempiruokiani joulupöydässä, mutta kyllähän niitä syö ennen kuin selkäänsä ottaa.

Viihtyisin laiva näistä tällä reissuilla koetuista on Silja Serenade, jonka kävelykadusta tykkään ihan tosi paljon!

Paras joulubuffet omaan makuuni oli Viking Linella, kun ottaa huomioon sekä valikoiman kokonaisuutena että yksittäiset ruokalajit. Mutta kuten sanottua, erot kahteen muuhun olivat hyvin pienet. Ja tämä jos mikä on makuasia ja siksi kehotankin lukemaan samalta reissulta ainakin Sanna Walleniuksen postauksen Jouluristeilylle? Testissä kolmen laivan joulubuffat ja Kaisan mukana -Kaisan postauksen 3 x laivan joulubuffet, joista saa taas toisenlaiset näkemykset näihin samoihin buffeteihin.

Tuliko nälkä? Ihanaa joulun odotusta – vaikka jouluristeilyn merkeissä!

Ensikertalaisen Koli – elämyksiä sähköpyöräilystä Pielisen-risteilyyn

Ensikertalaisen Koli

*PR-matka Break Sokos Hotel Koli & Kolin Kylä ja Kolin Matkailu Oy

Kun sain kutsun Kolille pressireissulle, hihkaisin innostuksesta! Samalla alkoi vähän nolottaa, sillä en ollut koskaan aikaisemmin ollut Kolilla. Kolillahan on se kuuluisa kansallismaisema ja hieno kylpylä ja kaikkihan Kolilla ovat olleet…

Bussimatkalla kohteeseen kävi kuitenkin ilmi, että suurin osa matkaseurueesta oli kaltaisiani ensikertalaisia, joten eiköhän teitä löydy sieltä lukijoistakin?

Päätin siis kirjoittaa päiväkirjamaisen matkareportaasin ensimmäisestä Kolin-matkastani – ja tällaista itse asiassa toivoittekin, kun naputtelin Insta-stooreja reissun päältä.

(Storyt muuten löytyvät edelleen Cocoa etsimässä Instagramista highligtista ”Koli”.)

Täältä siis pesee, tervetuloa Kolille!

Ensikertalaisen Koli maisema Ukko-Kolilta

Kolin uusi kylähotelli – Break Sokos Hotel Koli Kylä

Saavuimme juna- ja bussimatkan päätteeksi vain rapiat pari kuukautta aikaisemmin avautuneeseen uuteen kylähotelliin, joka virallisesti kantaa nimeä Break Sokos Hotel Koli Kylä. Heti aulassa meitä oli vastassa vaaleaa luonnonpuuta, muhkea viherseinä, kodikkaan tyylikäs kalustus ja uuden tuoksu. Nautimme tervetuliaiskuohuvat hotellinjohtaja Pasi Ripatin kanssa ja saimme ensimaistiaisen pohjoiskarjalaisesta vieraanvaraisuudesta.

Ennen illallista veimme matkatavarat huoneisiin. Huoneessa ilahduttivat hyvän sängyn lisäksi erityisesti puolapuut (venyttelyä ulkoilun jälkeen), kuivauskaappi (märät ulkoilukamppeet saman tien kuivumaan) ja diffuuserilla varustettu hiustenkuivaaja (kiharatukkainen kiittää).

Break Sokos Hotel Koli Kylä aula

Ravintola Tervaskanto

Tutkailtuamme huoneita hetken palasimme alakertaan illalliselle, joka tarjottiin hotelliravintola Tervaskannossa. Alkupalaksi saimme nauttia paikallisia herkkuja Kylän maistelulautasen muodossa. Sienisalaattia, järvikalamoussea, pestomarinoitua tomaattia, tuoretta mozzarellaa, Polvijärven Liha-aitan makkaraa, dijonmajoneesia ja valkosipulileipää. Voi nam!

Pääruuaksi meille tarjottiin naapurikunnan antimia, eli Puruveden muikkuja perunamuusin ja valkosipulimajoneesin kera. Annos vei kielen mennessään, mutta oli niin valtava, että tällainen hentoinen naisihminen joutui jättämään vähän lautasen reunalle. Jälkkärille piti nimittäin jättää tilaa, ja hyvä että jätin, sillä talon mustikkakukko jäätelöllä oli kirsikka kakun päällä.

Tervaskannon listalta löytyy jokaiselle jotakin: pizzoja, pastoja, leikkeitä, burgereita, salaatteja, kala- ja liha-annoksia, kotiruokaa. Vegaanisia ja kasvisannoksia löytyy vähemmän, mutta pari vaihtoehtoa kuitenkin.

Runsaan illallisen, parin viinilasillisen ja iloisen keskustelun päätteeksi oli mukava vetäytyä hotellihuoneeseen lepäämään seuraavan päivän seikkailuja varten.

Koli ravintola Tervaskanto muikut

Patikkaretki Kaisa Mäkäräisen kanssa

Aamulla heräsin kuin tikanpoika ja riensin alakertaan aamiaiselle. Olen aamuisin normaalisti aika pieniruokainen, mutta aamiaisbuffetista tuli tankattua vähän reilummin päivän urheilusuoritusta silmällä pitäen.

Aamiaisen jälkeen ampumahiihtäjälegenda Kaisa Mäkäräinen odotti meitä hotellin edessä ja lähdimme porukalla reippailemaan kohti Kolin huippua. Mäkäräinen on aloittanut yhteistyön Kolin matkailun kanssa ja vetää muun muassa treeniryhmiä kilpaurheilijoille – sekä toimii oppaana vaikkapa tämänkaltaisilla pressimatkoilla. Mäkäräinen on treenannut Kolin maisemissa koko kilpauransa ajan ja tuntee nämä vaarat kuin omat taskunsa.

Me aloitimme patikointiurakkamme kylähotellilta Kylän polkua pitkin kohti Ukko-Kolia. Kylän polku on kolmisen kilometriä pitkä yhdensuuntainen reitti, joka nousee Kolin kylän keskustasta Break Sokos Hotel Kolin kautta Ukko-Kolin näköalapaikalle asti. Reittiä kuvaillaan vaativaksi, ja onhan siinä aika paljon ylämäkeä, mutta tällaiselle peruskuntoiselle sohvaperunalle se oli oikein passeli.

Kaisa Mäkäräinen Koli

Kansallismaisema Ukko-Kolin huipulta

Patikkaretki huipentui Ukko-Kolille, joka on siis se Kolin kuuluisin huippu kansallismaisemineen. Eikä maisema pettänyt – ehei – se oli kuin olikin henkeäsalpaava! Saimme ihailla maisemaa hyvän tovin ilman muita turisteja (mikä on itse asiassa Kolilla varsin harvinaista ja siksikin Kolille kannattaisi matkustaa joskus muulloin kuin kesän kiireisimmän matkailusesongin aikaan) ja kuvautimme itsemme joka kulmasta Mäkäräisen kanssa. Tietenkin. Jos sitä nyt on urheillut itsensä Kaisa Mäkäräisen kanssa, niin onhan siitä toki kuvatodisteita saatava.

Ukko-Koli Kaisa Mäkäräinen
Ukko-Koli kansallismaisema

Ukko-Kolilta jatkoimme vielä Akka-Kolille ja Paha-Kolille, jotka yhdessä muodostavat Kolin klassikkoreitin Huippujen kierroksen. Paha-Koli on nimensä mukaisesti aika pahis ja voit lukea sen hyytävästä historiasta artikkelista Koli syksyllä – ruskamaisemia ja kylpylänautintoja.

Paha Koli maisema

En voi sanoa, että runsaan hotelliaamiaisen jäljiltä olisi vaativasta urheilusuorituksesta huolimatta ollut vieläkään nälkä, mutta nuotiopaikalla tarjottu retkilounas (lohta ja kasviksia chimichurrilla) maistui kyllä mainiosti. Lounastauolla jututin Kaisa Mäkäräistä hänen lempipaikoistaan Kolilla ja tästä on tulossa myöhemmin juttu Pullopostia Cocolta -uutiskirjeeseen (jos et vielä ole tilaaja, linkin kautta voi ja kannattaa tilata!)

Koli retkilounas

Risteily Pielisen upeissa maisemissa

Ulkoilun jälkeen meillä oli ansaittu lepotauko, jonka vietin viihtyisässä hotellihuoneessa Insta-stooreja eetteriin tykitellen. Pikaisen suihkun ja ehostuksen jälkeen hyppäsimme bussiin ja suuntasimme Kolin satamaan, josta hyppäsimme edelleen järviristeilijän kyytiin.

Meille sattui maisemaristeilylle kertakaikkisen upea keli! Aurinko paistoi ja järvi oli tyyni. Syksy tuntui tuulenvireessä, mutta kesä muistutteli vielä lämmöllään. Maisema oli syyskuun alussa vielä melko vihreä, mutta voin vain kuvitella, kuinka upealta järvellä näyttää ruskan aikaan. Parituntinen hujahti nopeasti valokuvaten, kahvitellen ja jutustellen.

Meille kerrottiin, että Pielisellä järjestetään ruskaristeilyitä aina syyskuun loppuun asti, mutta tämä kannattaa tarkistaa joka vuosi erikseen Kolin matkailun sivuilta.

Koli Pielisen risteily Ms Marival II:lla
Koli Pielisen-risteily

Illallinen maisemaravintolassa

Tapahtumarikkaan päivän päätteeksi oli ihana istahtaa Break Sokos Hotel Kolin Grill It! -ravintolan ikkunapöytään, josta avautui – mikäs muukaan – kuin kansallismaisema.

Nautimme viiden ruokalajin Sibelius-menun, joka on saanut inspiraationsa Jean ja Aino Sibeliuksen Kolille vuonna 1892 tekemästä häämatkasta. Kuulkaas tätä:

Porocarpaccio, havumajoneesia, lehtikaalisipsi.

Haudutettua jättikatkaravunpyrstöä, wasabimajoneesia, pikkelöityä keltajuurta.

Sokerisuolattua lohta, Maalahden limppua, tillikreemiä ja mätiä.

Poronpaistia, Västerbotten-perunakakkua, portviinikastiketta.

Mustikka-valkosuklaamoussea, mustikkaa ja kauracrumblea.

Ei varmaankaan tarvitse edes sanoa, että jokainen suupala maistui. Paremmin kuin hyvin. Illallisen aikana kansallismaisema haihtui ensin hämärän hyssyyn ja katosi sitten pimeyteen. Ilmestyäkseen sieltä taas uuden aamun myötä meitä ilahduttamaan.

Koli maisemaravintola
Koli Grill It Sibelius-menu

Hemmottelua Koli Relax Spassa

Ilta ei suinkaan päättynyt illalliseen, vaan vatsat pullollaan ja päät viinistä hilpeinä jatkoimme vielä kylpylään! Meille kylpylöinnin ajankohta oli tietenkin matka-aikataulun sanelema pakko, mutta ei itse asiassa ollut yhtään pöllömpää köllötellä yömyöhään ulkoporeammeessa tähtiä ihaillen ja alkoholitonta karpalokuohua siemaillen. Olen suuri kuohuviinin ystävä ja meilläkin oli kuohuviiniä tarjolla suorastaan runsaskätisesti, mutta halusin varjella yöunia ja seuraavan aamun pyöräretkeä, joten päätin suuressa itsekurin kuohussa kokeilla holitonta vaihtoehtoa. Toimi aivan hyvin!

Tunti oli vähän lyhyt aika kylpyläelämykselle, mutta ehdin kokeilla kaikki altaat, saunat ja elämyssuihkut sekä unohtua vähän liian pitkäksi aikaa ulkoporealtaan nauravaiseen seurueeseen. Tänne olisi ihana palata oman rakkaan kanssa romanttiselle kylpylälomalle. Pariskuntia kylpylässä olikin enimmäkseen.

Sähköpyöräretki Räsävaaran huipulle

Seuraavana aamuna osa porukasta jäi puuhailemaan omiaan ja me loput hyppäsimme Polar Adventuresin opastamana leveärenkaisten sähköpyörien selkään (e-fatbike on raskas taivutettava ja l-sanaa en suostu käyttämään…) Kolin kansallispuistossa on pyöräily kielletty, sillä kansallispuiston luontoa halutaan suojella, joten suuntasimme läheisen Räsävaaran huipulle. Tällä reissulla ekat kerrat näköjään seurasivat toisiaan, sillä en ollut koskaan aikaisemmin kokeillut myöskään sähköpyörää.

Ja voi vitsit, miten boost-nappula boostasikin ajoa kivasti, etenkin ylämäissä! Itse ei tarvinnut kuin vähän pyörittää polkimia ja pyörä eteni melkein kuin itsestään. Samalla ehti nauttia maisemista ja vauhdin hurmasta.

Pyöräilyreitti vei maalaismaisemien halki Räsävaaran juurelle, jonne jätimme pyörät parkkiin ja jatkoimme loppumatkan vaaran huipulle kävellen. Siellä pääsimme kapuamaan vielä vähän ylemmäs näkötorniin, josta saimme taas kerran ihailla upeita näkymiä Ukko-Kolille, Pielisen rannoille ja yli metsien.

Suosittelen sähköpyöräretkeä lämpimästi, se oli huisin hauskaa! Polar Adventures järjestää sähköpyöräretkiä ja heiltä saa myös vuokrata pyöriä, jos haluaa fillaroida omatoimisesti.

Koli sähköpyöräretki
Koli Räsävaaran näkötorni

Lounas ravintola Tervaskannossa

Vielä ennen kotimatkaa nautimme lounaan jo tutuksi tulleessa ravintola Tervaskannossa. Tällä kertaa valitsin listalta kala-annoksen, joka piti sisällään voissa paistettua Pielisen kuhaa, antiboisekastiketta ja paahdettua perunaa, ja voin sanoa, että tämä annos oli tajunnanräjäyttävä! Lempeän tulinen antiboisekastike toi annokseen juuri sopivaa potkua, jota yleensä vaalean kalan kanssa vältellään, ettei kalan aito maku peittyisi. Mutta olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä kala tai mikään muukaan raaka-aine itsessään ei maistu juuri miltään, joten kyllä kuhaakin maustaa saa. Esimerkiksi muikean herkullisella antiboisekastikkeella.

Annos oli taas valtava – osa noin 12 paahdetusta perunasta jäi syömättä – mutta ymmärrän, että ulkoilu- ja retkeilykohteessa annosten pitää olla sen kokoisia, että myös raavaat urheilevat miehet saavat vatsansa täyteen.

Vatsat täynnä pakkauduimme bussiin ja lähdimme kotimatkalle.

Koli ravintola Tervaskanto

Miten Kolille pääsee?

Kolille pääsee kätevästi julkisilla ainakin Helsingistä: ensin junalla Joensuuhun ja siitä loppumatka Kolille bussilla. Jouhevia yhteyksiä ei ole ihan päivittäin, joten aikataulut kannattaa tarkistaa VR:n ja bussiyhtiöiden sivuilta matkaa suunnitellessa.

Kolilla pärjää ilman autoa, jos pysyttelee Kolin kylän ja Break Sokos Hotel Kolin nurkilla.

Lue myös

Koli syksyllä – ruskamaisemia ja kylpylänautintoja

Koli syksyllä – ruskamaisemia ja kylpylänautintoja

Koli syksyllä

Millainen on kansallismaisema Koli syksyllä? Koli on suosittu matkakohde erityisesti kesällä, mutta ruska-aikaan syksyllä Koli on retkeilijän paratiisi. Ruskan ajankohtaa on mahdoton ennustaa tarkasti, mutta yleensä ruska on Kolilla parhaimmillaan syys–lokakuun vaihteessa. Silloin Ukko-Kolin laelta avautuva kansallismaisema pukeutuu keltaisen-, oranssin- ja punaisenkirjavaan juhla-asuunsa ja saa vierailijan huokaisemaan ihastuksesta.

Suomalaisuuden ikoniksi noussut Eero Järnefeltin maalaus Syysmaisema Pielisjärveltä kuvaa sekin Kolin kansallispuiston maisemia juuri ruskan aikaan. Maisema on innoittanut muitakin suomalaisia taiteilijoita Jean Sibeliuksesta Juhani Ahoon.

Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara ja se sijaitsee Pielisjärven rannalla Lieksassa. Kolin kansallispuisto – Suomen kenties tunnetuin luontokohde – on pinta-alaltaan 3000 hehtaaria ja levittäytyy Joensuun, Lieksan ja Kontiolahden alueille. Joensuusta Kolille on matkaa noin 60 kilometriä. Ukko-Koli on Kolin korkein huippu, se, jonka laelta The Kansallismaisema avautuu, ja josta useimmat puhuvat puhuessaan Kolista.

Koli syksyllä
Kuva: Break Sokos Hotel Koli & Koli Kylä

Huippujen kierros huipentuu Ukko-Kolin huipulle

Klassikkoreitti lähtee Break Sokos Hotel Kolin pihasta ja huipentuu Ukko-Kolin huipulle kansallismaiseman ääreen. Helppokulkuisen, noin puolistoista kilometriä pitkän ympyräreitin ensimmäisen pysäkki on Akka-Koli, jonka maisemat avautuvat Kolinselälle, auringonlaskun puolelle. Seuraavaksi kiivetään Ukko-Kolille, joka käräjäkivineen ja hurjine tarinoineen tekee vaikutuksen. Käräjäkivet ovat saaneet nimensä siitä, että muinoin paikalla käytiin käräjiä, ja tuomio jätettiin jumalten käsiin: Syytetty heitettiin alas kielekkeeltä ja jos hän palasi, hän oli syytön. (Huh, toivottavasti tämä taru on tarua.)

Viimeisenä vaan ei todellakaan vähäisimpänä huippujen kierros vie Ukko-Kolin huipulle kuuluisan kansallismaiseman ääreen. Näkymä on henkeäsalpaava kaikkina vuodenaikoina, mutta syksyllä ruskan värit tekevät siitä erityisen.

Vastuullisen matkailijan vinkki: Säästä kansallismaisemaa myös tuleville sukupolville ja pysyttele merkityllä reitillä. Reitiltä poikkeaminen kuluttaa ympäröivää luontoa ja on uhka lajien monimuotoisuudelle. Esimerkiksi herkän neidonkengän kasvupaikka Kolilla on tuhoutunut, koska turistit ovat talloneet sen pilalle. Älä siis ylitä tai ohita esteitä, jotka on pystytetty ympäristön suojelemiseksi.

Yli sata kilometriä retkeilyreittejä

Huippujen kierroksen lisäksi Kolin kansallispuistosta löytyy noin 80 kilometriä retkeilyreittejä ja patikkapolkuja kaiken kuntoisille. Suosittuja reittejä ovat Huippujen kierroksen lisäksi Kolinuuron kierros (3,1 km), Mäkrän kierros (7,5 km) ja Kasken kierros (4,1 km). Vaaramaisemissa korkeuserot ovat suuria ja monilla reiteillä on jyrkkiä portaita, joten ne vaativat jonkinlaista peruskuntoa.

Syksyisiä tapahtumia Kolilla

Syyskuussa Kolilla soi Koli Ruska Blues. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään Break Sokos Hotel Kolissa, ja bluesin lisäksi keikoilla kuullaan soulia, jazzia ja rock’n’rollia.

Vaarojen maraton on suosittu polkujuoksutapahtuma, jonka liput myydään loppuun nopeasti. Lokakuussa järjestettävässä tapahtumassa kisataan eri mittaisilla reiteillä komeissa maisemissa.

Hemmottelua Koli Relax Spassa

Mikäpä sen ihanampaa kirpeässä syyssäässä ulkoilun jälkeen kuin antautua hemmoteltavaksi kylpylän lämmössä! Iltalehden lukijoiden suomen parhaaksi valitsema kylpylä on aikuisille suunnattu ja siellä on altaiden lisäksi erilaisia elämyssuihkuja ja saunoja. Ja elämyksen kruunaa tietenkin kansallismaisema, jota voi ihailla kylpylän poreissa skumppaa siemaillen.

Lue myös

Ensikertalaisen Koli – elämyksiä sähköpyöräilystä Pielisen-risteilyyn

Nuuksio lasten kanssa – kaksi helppoa päiväretkeä Haukkalammelta

5 vinkkiä syksyiseen Helsinkiin

Helsingin nähtävyydet raitiovaunulla

Miltä kuulostaisi tsekata Helsingin nähtävyydet raitiovaunulla? Siinä missä linjuriauto on maantien ässä ja metro maan alla katseilta piilossa kiitävä vauhtiveikko, on raitiovaunu nimittäin urbaanin joukkoliikenteen vaatimaton kuningas. Kiirehtimättä, verkkaisen arvokkaasti taivaltava keltavihreä rautaolento on kolinoillaan, kirskunnallaan ja sähköisillä rätinöillään ollut oleellinen osa Helsingin keskustan äänimaisemaa ja katukuvaa jo yli 130 vuoden ajan. Tässä postauksessa esittelemme teille mielipaikkojamme ratikkakiskojen varrelta. (Itse kutsumme raitiovaunua sporaksi, mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä: spora, spåra, ratikka, raitsikka…)

Vinkeissämme emme mene niihin kaikista kuuluisimpiin ja ilmiselviin nähtävyyksiin, vaan esittelemme teille omat suosikkimme reitin varrelta. Löydät kyllä kaikki kirkot, museot, poliittiset näyttämöt ynnä muut itsekin.

Hyppää sporaan, lähetään tsiigaa Stadii!

Katso täältä tarjoukset Helsingin majapaikkoihin.

Töölö (linjat 1, 3, 4, 8 ja 10)

Lähdetään liikkeelle sieltä, mistä kaikki sai alkunsa. Eli mennään Töölöön, ei Töölööseen.

Vuonna 1891 Helsingissä oli kaksi raitiovaunulinjaa: Sörnäinen–Kauppatori–Lapinlahti ja Töölö–Kauppatori–Kaivopuisto. Vaunut olivat hevosten vetämiä ja tallit sijaitsivat juurikin täällä Ruusulan alueella, Töölössä.

Tölikkä on elegantti kaupunginosa, joka oli olemassa jo ennen Helsinkiä. Komeiden kivitalojen ja vehreiden puistojen kaupunginosa on tunnettu monista kulttuurikohteistaan. Täältä löytyy KansallisoopperaKansallismuseoFinlandia-talo ja Taidehalli, vain muutamia mainitaksemme.

Kaikki mainitut ovat käymisen arvoisia kohteita, mutta menkäämme ensin tutustumaan tarinamme pääosan esittäjän eli raitiovaunun historiaan Ratikkamuseoon.

Meidän suosikkimme Töölössä:

Ratikkamuseo

Töölönkatu 51 | ratikkamuseo.fi

Kulttuuritehdas Korjaamon kanssa samassa kompleksissa sijaitseva mielenkiintoinen pikkumuseo esittelee raitiovaunuliikenteen historiaa yli sadan vuoden ajalta. Istahda aitoon vanhaan ratikkaan ja kiidä menneisyyden Helsinkiin. Täällä viihtyvät sekä aikuiset että lapset, ja mitkä parasta, sisäänpääsy on ilmainen!

Kulttuuritehdas Korjaamo

Töölönkatu 51 | korjaamo.fi

Tapahtumia, keikkoja, teatteria, elokuvaa, musiikkia, ruokaa ja juomaa entisissä raitiovaunuhalleissa. Nauti vaikka pizzaa tai grilliherkkuja.

Trattoria Sogno

Runeberginkatu 60| trattoriasogno.fi

Kodikas, eloisa puheensorinan täyttämä italialainen trattoria. Parasta Suomessa syömäämme mustekalaa! Hevoscarpaccio on suussa sulavaa, pihvit ensiluokkaisia, gnocchit ja risotot herkullisia. Mukava kaupunginosaravintolan tunnelma.

Tsekkaa myös:

  • ”Pikku-Italia”: Sogno ei ole ainoa italialaisia herkkuja tarjoava ristorante Töölössä. Aluetta kutsutaankin leikkisästi Pikku-Italiaksi. Mamma Rosa, Don Angelo, Villetta, Osteria dei Gusti… Näitähän riittää!
  • Jalkapallo: No nyt kun tuli Italia puheeksi, niin mikäpä muu tähän sopisikaan suositukseksi paremmin kuin futismatsi! Käy kannustamassa HJK voittajaksi Töölön jalkapallostadionilla eli Finnair Stadiumilla. Eiku Sonera Stadiumilla… ööö, tarkoitamme siis tietysti Telia 5G Areenaa. Hmm, Bolt Arena, sehän se on!
  • UFF Vintage Töölöntori: trendikästä ja värikästä vintage-vaatetta laidasta laitaan – käy etsimässä juuri sinulle sopivat kuteet!

Munkkiniemi (linja 4)

Jätetään sporavanhukset lepäilemään hallille, napataan työikäinen yksilö allemme ja suunnataan Meilahden läpi vehreään ja merelliseen Munkkiniemeen.

”Munkkiniemen Puistotie on kuin luotu ranskalaistyyppisen bistron kotikaduksi.” Näin Helsingin Sanomat taannoin aloitti hehkuttavan arvionsa Ravintola Mauritzista. Me emme kyseisessä bistrossa ole ehtineet vielä käymään, mutta tuon Hesarin arvion ja luotettavien lähteiden perusteella uskallamme suositella paikkaa lämpimästi. 

Puistotieltä jatketaan aina päättärille asti. Munkanrannassa sijaitseva Café Torpanranta on meidän jokakesäinen piipahduspaikka. Pienen tauon jälkeen on kiva jatkaa tallustelua pitkin rantaa, vaikka aina Tarvaspäähän asti. Niin mekin tehdään joka kesä.

Meidän suosikkimme Munkkiniemessä:

Mauritz

Munkkiniemen puistotie 17 | Mauritz.fi

Näin he itse kuvailevat: ”Mauritz on kortteliravintola – rento ja maanläheinen, mutta asiantunteva paikka, jossa voit pistäytyä lasillisella tai viihtyä koko illan. Mauritz on ranskalaistyyppinen bistro, joka ottaa rohkeasti vaikutteita skandinaavisesta ja kansainvälisestä keittiöstä toteuttaen klassikkoja persoonallisella vivahteella.”

Café Torpanranta

Munkkiniemenranta 2 | torpanranta.fi

Ehkä tässä välissä maistuisi lasillinen kuohuvaa? Istahdetaan siis toviksi Café Torpanrannan terassille ja nautitaan virvokkeiden lisäksi auringossa välkehtivästä merimaisemasta ja viereiseltä mattolaiturilta leijailevasta mäntysuovan tuoksusta. Lue lisää Torpanrannasta ja muistakin kesäkahviloista täältä.

Käyskentely

Munkka on täynnä kauniita katuja, rakennuksia, puistoja ja merenrantaa. Flaneeraa siis päämäärättömästi ja ihaile kaunista arkkitehtuuria, piipahda kivijalkakaupoissa ja nauti vaikka kupponen Munkan puukioskilla – tai miksipä et pulahtaisi uimaan!

Ehkä nyt on jo kuitenkin aika siirtyä hieman urbaanimpaan ympäristöön?

”…seuraavana Pasila, Böle.”

Pasila (linjat 2, 7 ja 9)

Keski-Pasilassa sijaitseva Tripla on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakeskuksista. Siellä voit syödä, juoda, shoppailla – ja vaikka lainelautailla – kivasti sisätiloissa. Meidän suosituksemme Triplassa on kuitenkin Musiikkimuseo Fame. Siitä lisää hetken kuluttua. Jatketaan itään.

Pasilan itäinen puoli jakaa mielipiteet jyrkästi. Kylmä betonihelvetti vai viihtyisä urbaani kaupunginosa, joka on joskus ollut jopa futuristinen? Kadut kulkevat kahdessa tasossa, ja korkeat talot hipovat taivaita ainakin suomalaisen mittapuun mukaan. Urbaanista sykkeestä on tänä päivänä kuitenkin turha puhua, ja alueen koko ilme on valitettavasti päässyt hieman rupsahtamaan. Onneksi katutaide on ottanut ja saanut jalansijaa täällä. Käymisen arvoinen paikka siis!

Meidän suosikkimme Pasilassa:

Musiikkimuseo Fame

Fredikanterassi 5 A | musiikkimuseofame.fi

Tutustu Suomen musiikin historiaan elämyksellisessä museossa. Pysyvien ja vaihtuvien näyttelyjen lisäksi Famessa pääset laulamaan karaokea virtuaalilasien avulla festarilavoille tai jos tanssijalkaa vipattaa, heittäydy joraamaan Aira Samulinin johdolla tanssistudion parketilla. Myös ilmakitarointi ja moshaus onnistuu. Huom. Niissä ohjaajana ei toimi Aira – vaikka varmasti pystyisikin.  

Katutaide

Harmaa betoniseinä huutaa tulla maalatuksi! Berliinin tai vaikkapa Melbournen tyyliseen taideiloitteluun on vielä matkaa, mutta hyvää vauhtia harmaa pinta saa väriä. Betonia kyllä riittää maalattavaksi. Tsekkaa vaikkapa ChemiS-artistin Angry Birds -teos Resiinakujalla. Näitä lisää!

Studio Pasila

Ratamestarinkatu 5 | hkt.fi/studiopasila

Siirrytään kadulta sisätiloihin nauttimaan kulttuurista. Studio Pasila tuo ainakin meille mieleen stand upin ja kevyen teatteriviihteen, eli ei muuta kuin nauramaan, mars mars!

Tsekkaa myös:

Vallila (linjat 1, 6, 7 ja 8)

Joku suuta kuivaa? Onko nälkä? Käydäänkö bissellä? Viinillä? Kahvilla? Ehkä syömässäkin? Kaikkea löytyy.

Nyt nimittäin mennään Vallilaan, jo kuluneen fraasin mukaan ”Uuteen Kallioon” joka sattuu muuten olemaan meidän entinen kotikaupunginosamme. Täältä löytyy lukuisia mainitsemisen arvoisia kahviloita, baareja ja ruokapaikkoja. Kaksi anniskeluravintolaa erottuu edukseen. Pistäydy sekä Pub Magneetissa että Pikku-Vallilassa, joissa kummassakin on aivan omanlaisensa tunnelma. Samalla voit käyskennellä ihastuttavassa Puu-Vallilassa.

Meidän suosikkimme Vallilassa:

Puu-Vallila

Puu-Vallila itsessään on nähtävyys – ja meille erityisen rakas paikka, sillä edellinen kotimme sijaitsi siellä. Eriväriset kaksikerroksiset puutalot mansardikattoineen muodostavat kylämäisen idyllin keskellä kivikaupunkia. 1910-luvulla työväen asuinalueeksi rakennettu kaupunginosa on säilynyt hengissä tähän päivään asti sota-ajan pommituksista ja 1970-luvun purku-uhasta huolimatta.

Pikku-Vallila

Vallilantie 19 | Pikku-Vallilan Facebook-sivut

Puu-Vallilan sydän on Pikku-Vallila, puutalon kulmassa vuosia toiminut lähiökapakka. Vielä jokunen vuosi sitten vanhan puutalon pikkuruisessa ravintolasalissa vieraan vastaanotti kaurismäkeläinen tunnelma pitsiverhoineen ja eriparikalusteineen, mutta nykyään kasvojenkohotuksen kokenut baari on astetta trendikkäämpi, mutta edelleen tunnelmallinen ja boheemi. Täällä ovat käyneet me ja Melleri. Morrisonista ei ole tietoa.

Pub Magneetti

Mäkelänkatu 20| Pub Magneetin FB-sivut

Tyystin erilainen maailma kuin Pikku-Vallilassa. Miten tätä nyt kuvailisi… Omaleimainen? Polkupyörä ja metrokartta seinällä ja joulukoristeet ympäri vuoden. Henkilökunnan kanssa voi jutustella monella kielellä.

Mashiro

Mäkelänkatu 22 | mashiro.fi

Mainio japanilainen ravintola Mäkelänkadulla. Täältä et sushia saa, mikä on ainoastaan hyvä asia. Ei sillä, että sushissa mitään vikaa olisi – sehän on maailman parasta ruokaa – mutta on vain oikeus ja kohtuus, että Stadista saa nykyisin muitakin japanilaisen keittiön herkkuja. Mashirosta saa mm. donbureita eli maukkaita riisikulhoja erilaisilla täytteillä, nuudelisoppaa ja salaatteja. Meidän lemppariannokset ovat Toku-Zukedon (inkiväärisoijakastikkeessa marinoitua graavilohta, katkarapuja ja riisiä) sekä Toku-Aburidon (liekitettyä lohta, katkarapuja ja riisiä), ja koska emme osaa päättää kumpi niistä on parempi, suosittelemme maistamaan molempia.

Vallilan Panimo

Nilsiänkatu 10 | vallilanpanimo.fi

Nappaa täältä Vallilassa pantua laatubisseä matkaevääksi tai kotiin viemisiksi. Meidän suosituksemme on Myöhä. Tai Katu. Maista itse! Ota yksi jokaista!

Kahvila Päijänne

Päijänteentie 1 | kahvilapaijanne.fi

Sivukadulla sijaitseva varsin vaatimattoman ja pelkistetyn oloinen kahvila, jonka tuotteet ovat kaikkea muuta kuin vaatimattomia. Täältä saa kaupungin parasta kardemummapullaa! Ja vegaanista laskiaispullaa! Vegaaninen tarjonta on muutenkin erinomainen – ja maistuu myös sekaanille.

Metka kirpputori

Hämeentie 78

Nimensä mukainen itsepalvelukirpputori. Tavaraa laidasta laitaan, mutta hyvä paikka erityisesti astia-aarteiden, taiteen ja vaatteiden bongailuun.

Tsekkaa myös:

  • Addis Ethiopian Kitchen: Afrikkalaista ruokaa on Helsingissä tarjolla harmittavan vähän. Tämä etiopialainen on suosikkimme.
  • Plein ja Petiit: Ravintola ja baari. Nämä kaksi tunnelmallista paikkaa kadun vastakkaisilla puolilla tarjoavat molemmat laadukkaita viinejä ja syötävää.
  • Helsingin Kahvipaahtimo: tyylikäs pieni päiväkahvibaari

Konepaja ja Alppiharju (linjat 1, 3, 6, 8 ja 9)

Konepaja on oikeastaan osa Vallilaa, mutta sen verran omaleimainen alue, että käsitellään se erikseen – yhdessä naapurinsa Alppiharjun kanssa.

Konepajan alue on nimensä mukaisesti entinen VR:n konepaja- ja ratapiha-alue. Upeat vanhat punatiiliset teollisuusrakennukset ovat saaneet seurakseen samanhenkisiä uudisrakennuksia. Konepaja on elävä kaupunkikulttuurin keskus, joka tuo mieleen niin Berliinin hipsterimestat kuin Tallinnan Telliskivi Loomelinnakin.

Alppiharju taas sijaitsee Aleksis Kiven kadun toisella puolella. Jottei menisi liian helpoksi, jaetaan tämäkin alue vielä kahteen. Alppiharjun Harju-osa sekoittuu niin iloisesti Kallioon, ettei monikaan huomaa eroa näiden kahden välillä. Sen sijaan Alppila on näistä kahdesta astetta porvarillisempi puoli – ainakin meidän näkemyksemme mukaan.        

Meidän suosikkimme Konepajassa ja Alppiharjussa:

Albina Ravintola & Viinibaari

Aleksis Kiven katu 23 | restaurantalbina.fi

Ehdottomasti Konepajan, mutta myös yksi koko Helsingin parhaista ravintoloista! Tyylikäs ja tunnelmallinen ravintola sijaitsee VR:n entisessä ruokalassa. Erityismaininta Albinan brunssista, joka on sanalla sanoen loistava! Tsekkaa myös Albinan kattoterassi Alexis Folks Hotellin katolla!

Katso täältä tarjoukset Folks Hotelliin.

Döner Harju

Fleminginkatu 23 | donerharju.fi

Stadin parhaat kebabit. Piste.

Konepaja Biergarten

Bruno Granholmin kuja 1 | facebook.com/konepajabiergarten

Keikkoja, pitkiä pöytiä ja olutta keskellä vanhaa tunnelmallista teollisuusaluetta. Jawohl!

Alppipuisto

Mielestämme aliarvostettu puisto aivan Linnanmäen kupeessa. Puistosta löytyy kaunis lampi puusiltoineen, kirsikkapuita, amfiteatteri ja huvipaviljonkeja. Kesäisin paljon keikkoja. Ihana hipahtava tunnelma.

Riviera

Harjukatu 2| rivieracinemas.fi

Vaihtoehto perusleffasetille. Istu mukavasti ja nauti drinkkejä ja pientä naposteltavaa samalla kun tsiigaat leffaa.

Tsekkaa myös:                       

  • Weeruska: Legendaarinen kortteliravintola on ruokkinut nälkäisiä ja janoisia vuodesta 1984 – eikä loppua näy.
  • Tuk Tuk: Varsin autenttista thairuokaa viehättävässä pikkuravintolassa.

Kallio ja Sörnäinen (linjat 1, 3, 6, 7, 8)

Matka jatkukoon! Jos kurkkua edelleen kuivaa ja peruskeppana perusjuottolassa maistuu, kannattaa pysähtyä Kurvin kohdalla Sörkassa, jossa räkälöitä olutravintoloita piisaa. Voit oikeastaan lähteä sporapysäkiltä mihin suuntaan tahansa ja löydät varmasti anniskeluravintolan. Meillä ei ole näihin erityistä suositusta, vaan voit poiketa randomilla kuppilaan kuin kuppilaan aistimaan aitoa Kallion tunnelmaa. Tai viivähdä hetki Vaasanaukiolla, tuttavallisemmin Piritorilla. Aivan pieni hetki tosin riittänee.

Mutta eihän pahamaineinen Kallio ole enää entisellään – hyvä niin – ja tämä rosoinen ja ”elämän makuinen” kaupunginosa tarjoaa nykyään myös laadukkaita ruoka- ja juomapaikkoja enemmän kuin meidän niitä kannattaa tähän listata. Heitetään nyt kuitenkin muutama nimi ilmoille – ja käy sinä lisäämässä kommentteihin oma suosituksesi!

Meidän suosikkimme Kalliossa ja Sörkassa:

Kotiharjun sauna

Harjutorinkatu 1 | kotiharjunsauna.fi

Kotiharjun sauna on Helsingin ainoa jäljellä oleva perinteinen puulämmitteinen korttelisauna. Se on löylyttänyt asiakkaitaan jo lähes 100 vuotta. Pidetään huolta, että se pysyy siinä ainakin toisen mokoman. Eli käydään siellä!

Sivukirjasto

Fleminginkatu 5 | sivukirjasto.fi

Laadukas olutravintola. Eli jos insertissä tulikin mehusteltua peruskeppanapaikoilla, niin löytyyhän Kalliosta toki paikkoja, joissa tarjonta on huomattavasti monipuolisempaa. Sivukirjasto on juuri sellainen.

Cella

Fleminginkatu 15 | ravintolacella.fi

Kallioko pelkkää hipsterihapatusta ja räkälää? Vielä mitä, jo vuodesta 1969 muodostunut Cella tarjoaa edelleen klassikkoannoksia Flemarilla vanhaan hyvään malliin laadukkaasti.

Wino

Fleminginkatu 11 | wino.fi

Tasokas, mutta rento viinibistro. Erikoistunut alkuviineihin.

Majava Baari

Porthaninkatu 9 | majavabaari.fi

Muistatteko kun hevibuumi vyöryi yli Suomen? Lordi voitti viisut, Koivusen Ari Idolsin, pääministeri näytti pirunsarvimerkkiä ja Katri Helena oli hevilady. Pitkätukka takoi Hackmannin pannuja mainoksessa kuin Muppettien Elukka ja keskustassa oli useampi metallia taustamusiikkinaan soittava juottola.

Kyllähän tuopposen edelleen pääsee nauttimaan metallin pauhussa useammassakin baarissa, mutta raskaampi musa ei enää ole in ja pop. Majava Bar kuitenkin porskuttaa edelleen. Täällä juomasuositus taitaa olla keppana ja siihen joku tiukka kylkeen. Todistetusti ainakin kerran baarissa on nähty myös tarjoiltavan sateenvarjodrinkki – kokoontaitettava sateenvarjo teipattuna jesarilla karpalolonkerotuoppiin.

Tsekkaa myös:    

  • Taikalamppu: Uniikki värikäs kahvila Kalliossa. Hesari kertoi paikasta pari vuotta sitten: ”Kahvilan ovessa ei ole aukioloaikoja, eikä sisältä löydy vitriiniä. Vain kysymällä saisi selville, mitä tänään on tarjolla. Maksuksi käy vain käteinen.” Käy ihmettelemässä ainutlaatuista tunnelmaa!
  • Ravintola Onda: Onda on tunnelmallinen vähän-sitä-sun-tätä tarjoava vanhassa tulitikkutehtaassa sijaitseva ravintola. Kiva terde!
  • The Bull and the Firm: Olet Kurvissa ja mieli tekisi mieluummin cocktailia kuin keppanaa? Mene The Bull and the Firmiin!
  • Way: Hypetetty ja hehkutettu leipomokahvilaviinibaari Karhupuiston reunalla. Pasta kuulemma erityisen herkullista!

Hakaniemi (linjat 3, 6, 7 ja 9)

Aina joku rajanipokin tänne blogiin löytää, ja myönnetään ja alleviivataan siis heti kättelyssä, että kyllä, Hagis eli Hakis eli Hakaniemi on osa Kalliota, ei oma kaupunginosansa. Mutta ei välitetä siitä, Hakaniemi on ansainnut juttuun ihan oman osionsa.

Kallio on työväenkaupunginosa ja Hakis sen työväenliiketoiminnastaan tunnettu palanen. Lähteepä täältä perinteisesti vappumarssikin liikkeelle: “Työn orjat sorron yöstä nouskaa!

Tai voimme myös laskeutua rantaan. Ennen Pitkänsiltaa oikealta puolelta rannasta löytyy pikku-Amsterdam eli Flying Dutch -ravintolalaiva terasseineen sekä ihana Pitkänsillanranta laitureineen – yksi lempipaikoistamme Helsingissä. Näitähän hehkutimme jo aiemmassa Helsinki-postauksessamme. Myös Hakaniemen tori ja Hakaniemen Kauppahalli ovat vierailun arvoisia paikkoja.

Meidän suosikkimme (edellä mainittujen lisäksi) Hagiksessa:

Vii-Voan

Hämeentie 3 | viivoan.fi.

Hämeentien molemmin puolin löytyy useita itämaisia elintarvikkeita myyviä kauppoja, mutta sekä vanhin että meidän suosikkimme on vietnamilaisomisteinen Vii Voan, jonka valikoimasta löytyy kaikkea mahdollista tuoreista ja kuivatuista mausteista astioihin ja tuontilimppareista eksoottisiin hedelmiin. Cocoa etsimässä tykkää!

Levykaupat

Black and White Records, Levykauppa Äx, Hippie Shake Records… Hakaniemen levykauppakeskittymä elää ja voi hyvin. “Mmm, mä tunnen vinyylin tuoksun.

Pitkänsillanrannan laituri

Helsingissä on monia kivoja piknik-paikkoja, mutta meidän suosikkimesta eväsretkeilyyn on Pitkänsillanrannan laituri. Nappaa eväät Hakaniemen torilta, hallista ja Alkosta, ja levitä tasaiselle puulaiturille viltit ja tarjoilut. Yksin ei tarvitse evästää, sillä laiturille kerääntyy kesäviikonloppuisin ja viikollakin paljon porukkaa.

Tsekkaa myös:

  • UFF Vintage Hakaniemi: Tyylikästä vintage-kledjua joka lähtöön.

Kruununhaka (linjat 2, 4, 5, 7)

Vanhan kansan mukaan työläisten Helsinki jää nyt taa ja saavumme porvarilliseen osaan Helsingforsia. Pitkänsillan ylitettyämme – ja pitkä silta tosiaan on, jos ei fyysisesti niin henkisesti, erottaen kaksi maailmaa toisistaan – olemme saapuneet Kruununhakaan. Kruununhaka, stadilaisittain Krunikka tai Kruna, on tunnettu kuuluisista rakennuksistaan. Täältä löytyy niin Presidentinlinna, Säätytalo, Kaupungintalo ja Suomen Pankin pääkonttori kuin Senaatintorin laidalla ylväänä jököttävä Helsingin tuomiokirkkokin. Lisäksi Krunikka voi leveillä Ritarihuoneella ja monilla muillakin arvopytingeillään.

Mutta Krunikka on muutakin kuin yksittäisiä ikonisia rakennuksia. Kaunista arkkitehtuuria löytyy joka puolelta, samoin kiinnostavia kivijalkakauppoja, antiikki- ja vintageputiikkeja sekä mukavia kahviloita. Käyskentele tovi kaunista kaupunkia ihaillen. Voitko kuvitella, tässä oli joskus muinoin kruunun hevosten laidunmaa!

Meidän suosikkimme Krunikassa:

Korea House

Mariankatu 19 | koreahouse.fi

Me rakastetaan korealaista ruokaa ja Korea House on heittämällä yksi suosikkiravintoloistamme Helsingissä, sillä se ei ole ainoastaan Stadin paras korealainen vaan ehkä myös Stadin paras aasialainen! Huippuhyvää ruokaa, sydämellinen palvelu ja kaiken hyvän lisäksi hintatasokaan ei päätä huimaa. Menkää!

Via Tribunali

Sofiankatu 4 | viatribunali.fi

Tälle listalle olisi voinut laittaa minkä Via Tribunalin vain, mutta koska tämä ensimmäinen ja alkuperäinen on juuri meille se tärkein, arvokas paikka postauksessamme suodaan tälle Helsingin napolilaisimmalla kadulla sijaitsevalle pizzerialle. Lisäksi juuri tämä Tribu on se, jossa me koko ajan ja jatkuvasti käymme.

La Torrefazione

Aleksanterinkatu 50 | latorre.fi

Perhanan hyvää kahvia! Jos käy munkki ja saat ikkunapöydän, voit seurata Aleksanterinkadun vilinää avarista toisen kerroksen ikkunoista. Vaan ei se kahvin nauttiminen ole hullumpaa viihtyisän kahvilan muissakaan pöydissä. Kahvin ja leivonnaisten lisäksi tarjolla aamiaista, lounasta ja brunssia.

Helsingin kaupunginmuseo

Aleksanterinkatu 16 | helsinginkaupunginmuseo.fi

Ilmainen museo esittelee Helsingin historiaa kaupunkilaisten omakohtaisten kokemusten ja tavallisen arjen kautta. Kurkista Helsingin menneisyyteen vaikkapa aikakoneella! Alakerrassa niin ikään ilmainen Lasten kaupunki, joka on mukava ajanviettopaikka leikki-ikäisille ja heidän aikuisilleen.

Bryggeri

Sofiankatu 2 | bryggeri.fi

Nauti tuopponen panimon omaa olutta terassilla, sisäpihalla, baarissa tai alakerran salissa olutpannujen äärellä. Bryggerissä työskentelee Helsingin ensimmäinen koulutettu olutsommelier, joten ruuan ja oluen liitto on täällä huippuunsa viritetty.

Tsekkaa myös:

  • Teatteri Jurkka: Intiimi klassikkoteatteri
  • Ristorante Rodolfo: Ihana kortteliravintola. Mukavan mutkaton tunnelma. Varoitus: täältä saattaa saada kipinän suunnitella Italian-matkaa.

Joko Kruna on nähty? Dallaile sitten iisisti vaikka keisari Aleksanteri I:n puolison Elisabetin mukaan nimettyä Liisankatua läheiselle sporapysäkille (Snellmaninkatu). Tiesitkös muuten, että Liisankadulla-klassikkokappaleessa mainittu Matti Makkosen ruumisarkkuliike on oikeastikin olemassa, joskin nimi on todellisuudessa Mikko Monosen hautaustoimisto. Tähän sanoitusratkaisuun päädyttiin, koska Yleisradio ei antanut lupaa käyttää oikeaa nimeä.

Mutta nyt takaisin rautapollen kyytiin ja nokka kohti Katajanokkaa!

Katajanokka (linjat 4 ja 5)

Mitä sinulle tulee mieleen Katajanokasta? Uspenskin katedraali? Jäänmurtajat? SkyWheel-maailmanpyörä ja Allas Sea Pool? Ehkä laivaterminaalit? Kauniit jugendtalot totta kai.

Entä kuulostaako Jungmann tutulta? No ei se mitään, mennään katsomaan.

Meidän suosikkimme Katajanokalla:

Jungmann

Kruunuvuorenkatu 4 | jungmann.fi

Vuonna 2022 avattu Jungmann oli ainakin meille ihan viime aikoihin asti salassa pysynyt helmi. Jungmann mainostaa itseään urbaanina palvelukorttelina, johon on tervetullut viihtymään aamusta iltaan. Ja tosiaan, vanha makasiinirakennus pitää sisällään asuntojen lisäksi kahvila-leipomon (Café Skatta), sushiravintolan (Oishi18 Sushi & Bar), kaupan, Alkon, kukkakaupan, pizzerian (Via Tribunali!) ja kylpylän ja viinin yhdistävän spa:an (Namina) – ai niin ja kattoterassin (Beaky Basterd & Co)!

Wellamo

Laivastokatu 18 | wellamo.fi

Jos edellinen suositus hohti uutuuttaan, on toinen nostomme jo kerännyt kannuksensa liki 50 vuoden olemassaolonsa aikana. Wellamo löytyi taas tänäkin vuonna Helsingin parhaiden ravintoloiden listalta, eikä turhaan.

Kanavaranta

Taas yksi ihastuttava vanha makasiinirakennus. Terasseja ja baareja vieretysten, iloista meininkiä kauniissa ympäristössä. Mene ajoissa, että saat paikan!

Kaartinkaupunki, Kluuvi ja Kamppi (linjat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9 ja 10)

No niin, nyt ollaan ytimessä. Kaupungin sydämessä, keskipisteessä, niin sanotusti Helsingin keskustan keskuksessa. Pääkallopaikalla.

Valitettavasti rakkaan Stadin keskusta on kuitenkin näivettymään päin. Meitä nimittäin eivät kiinnosta juurikaan monikansalliset ketjuliikkeet ja -ravintolat, jotka ovat valtaamassa kaupunkimme ydintä. Mutta toki laatua löytyy täältäkin – ehkä jopa suurimmat suosikkimme!

Meidän suosikkimme Kaartinkaupungissa ja Kluuvissa:

Kappeli

Eteläesplanadi 1 | raflaamo.fi/kappeli

Esplanadin puisto ja sen sydän ravintola Kappeli ovat olleet meille syntyperäisille stadilaisille aina olemassa. Olemmepa sitten olleet liikkeellä nuoruudesta humaltuneina juhlijoina, valkolakkisina skoolaajina, kakkukahvittelijoina tai ystävien kanssa parilla piipahtavina nautiskelijoina, on Kappeli tarjonnut aina sopivat puitteet. Kesäisin valoisana keitaana, talven tultua paukkupakkasilta suojaavana lämpöisenä pesänä pimeyden keskellä. Meille Kappelilla on ihan oma erityinen paikka sydämissämme.

Kitty’s

Mannerheimintie 5 (Kaivopiha) | raflaamo.fi/kittys

Miksei Stadissa oli kunnollisia pubeja? Siis sellaisia brittihenkisiä julkisia olohuoneita. Kitty’s on ainakin ydinkeskustan baareista lähinnä tätä osastoa. Silläkin on Kappelin tavoin erityinen paikka sydämissämme. Kitty’s on ollut meidän kantis lähes 20 vuotta. Alkuaikoina treffattiin aina täällä, opittiin tuntemaan baarimikot, käytiin kantisbileissä, lähetettiin tänne jopa matkoilta postikortteja, jotka oli vuosia baarin seinällä. Ollaan käyty täällä kahden, ystävien kanssa, työporukoissa, tutustuttu kymmeniin uusiin tyyppeihin. Käyty hauskoja, tylsiä, tärkeitä, tyhjänpäiväisiä, kiinnostavia ja junnaavia keskusteluja. Heitelty dartsia. Saatu inspiraatiota. Poltettu tupakkia – itse asiassa sinäkin yönä, kun baaritupakointi loppui lopullisesti. Naurettu ilot ja itketty surut. Meiningit on muuttunut aika paljon S-ryhmään liittymisen myötä, mut on tää edelleen special place. Cheers meille ja Kittylle!

Edit: Kitty’s on muuttanut! Ei pitkälle, mutta muuttanut yhtä kaikki. *Niisk* Kaikki edellinen liittyi Saarisen pihalla (Citycenter) sijainneeseen toimitilaan. Uusi Kitty’s sijaitsee nykyisin vanhan Dublinerin tiloissa Kaivopihalla. Täytyypä käydä testaamassa.

U. Kaleva

Kalevankatu 3 | facebook.com/ukalevabaari

Arton kantis vuosien takaa. Valitettavasti, joskin ansaitusti legendaarisen paikan legendaariset omistajat Sirpa ja Dieter jäivät eläkkeelle vuoden 2023 alkupuolella. Uudet haltijat ovat luvanneet jatkaa baarin tarinaa historiaa kunnioittaen. Täytyypä piipahtaa pitkästä aikaa.

Keltainen Jäänsärkijä

Urho Kekkosen katu 4-6 | jaansarkija.fi

Eivät sentään kaikki levykaupat ole karanneet Kallion puolelle tai lopettaneet. Tavastian naapurissa majaansa pitävä Keltainen Jäänsärkijä on myynyt fyysisiä äänitallenteita aina 80-luvulta lähtien. ”Kaikki joukolla levyjä ostamaan, levyjä ostamaan, levyjä ostamaan!”

Boulevard Bar & Seafood

Bulevardi 6 | boulevard.fi

Helsingin paras merenantimiin keskittynyt ravintola. Istu iltaa pitkän kaavan mukaan tai piipahda pikaisille ostereille ja skumpille. Täydet 5 meritähteä meiltä ja papukaijakalamerkki kaupan päälle. 

Lähdetäänpä sitten meidän entisille huudeille!

Ullanlinna, Punavuori ja Eira (linjat 1,3 ja 10)

Jonnet ei muista, mutta Punavuori ja erityisesti Uudenmaankatu lähiympäristöineen oli joskus kuuminta hottia, tai ehkä pikemminkin viileydessään vailla vertaa Stadin baarikartalla. Oli trendibaaria toisensa perään vieri vieressä, mutta ajat ovat muuttuneet ja muodikkaat kuppilat siirtyneet muualle. Mutta vaikka muotivirtausten aallonharjoilla naukkaillaan nykyään muissa maisemissa, on näissä eteläisissä kaupunginosissa vieläkin vaikka mitä kiinnostavaa jäljellä.

Me ollaan asuttu täällä useammassakin osoitteessa – muun muassa juuri Uudenmaankadulla. Ollaan leikillämme ajateltu muuttavamme tänne joskus takaisinkin kun omakotitaloasuminen saa riittää. Kenties Korkeavuorenkadulle? Dallaillaanpa siis hetki tulevalla kotikadullamme – knoppitietona mainittakoon, että Kotikatu-sarjaa kuvattiin aikanaan juuri Korkkarilla.

Meidän suosikkimme Ullanlinnassa, Punavuoressa ja Eirassa:

Korkeavuorenkatu

Sattumalta monet näistä meidän alueen suosikeista sijaitsevat samalla kadulla. Tämä ”Helsingin pariisilaisin katu” onkin oiva tapa tutustua Etelä-Helsinkiläiseen elämänmenoon.

Korkeavuorenkatuhan jatkuu aina Esplanadille Kaartinkaupunkiin asti, mutta keskitytään nyt tässä osiossa enemmän väliotsikossa mainitun Ullanlinnan osuuteen.

Ihastellaan hetki korkeuksiin kohoavaa Johanneksenkirkkoa ja astutaan laatudrinksuille Goldfish -cocktail-baariin. Tai kenties sisarravintolan Ventunon italialainen maistuisi? Korkkarin ja Jääkärinkadun kulmassa Maxill on tietysti aina varma valinta. Istuttiin aikanaan olusilla tässä viehettävässä kortteliravintolassa ja silloisessa lähibaarissamme remppatikkaat mukanamme. Viereisessä pöydässä suomenruotsalaiset arvokkaan oloiset rouvat turkeissaan siemailivat pikkuhiprakassa samppanjaa ja Andy McCoy omassa entouragessaan rämpytti kitaraa ja lauloi. Mainio tunnelma!

Jatketaan matkaa ja poiketaan välillä laadukkaisiin putiikkeihin tai ehkä tyydytään vain ikkunaostoksiin. Jälkkäriksi sopii nauttia kaupungin parhaimmiksikin kehutut korvapuustit Café Succèsissa. Lungin terassilla on mukava nauttia huurteiset helteisenä kesäpäivänä ja ottaa… noh, lungisti. Mitähän sitä seuraavaksi keksisi?

Kirppiskierros

No sitähän voisi lähteä vaikka kirppiskierrokselle! Mennään pikkuisen taaksepäin ja laskeudutaan Fasaani Antiikki & Helsinki Secondhandin kellarimyymälään, joka muuten aivan varmasti pääsee yllättämään valtavalla koollaan. Siitä voidaankin jatkaa Punavuoren Patinaan ja Reloveen ja Fida Robaan ja ja ja… tauon paikka!

Ravintola Sea Horse

Kapteeninkatu 11 | seahorse.fi

”Sikala” on yksi Helsingin legendaarisimmista ravintoloista – ellei peräti legendaarisin. Laadukasta suomalaista ruokaa jo vuodesta 1934. ”Yksi sipulipihvi, kiitos.”

Ylitetään katu ja mennään vastapäiseen KOM-teatteriin.

KOM-teatteri

Kapteeninkatu 26 | kom-teatteri.fi

Meidän lemppariteatteri. Aina laadukas, useimmiten viihdyttäväkin.

“Lähtökohta, jossa taiteilijat yhdessä kirkastavat olennaisen aiheen ja tekevät siitä itselleen merkityksellistä teatteria – siinä on niin hyvä resepti, että se kantaa aika pitkälle.” –Juho Milonoff.

Baskeri & Basso

Tehtaankatu 27-29 (sisäpiha) | basbas.fi/bistro

Ihanaakin ihanampi korttelibistro. Jos meidän pitäisi valita Helsingin paras ravintola, BasBas olisi vähintäänkin kolmen parhaan joukossa. Ehkä jopa ykkönen. Ainoa miinus tulee siitä, että pöytää on aivan tuskastuttavan vaikeaa saada.

Hietalahden kauppahalli

Lönnrotinkatu 34 | hietalahdenkauppahalli.fi

Me tykätään kauppahalleista, noin niin kuin yleisestikin ottaen. Ruokaintoilijoina Hietalahden kauppahalli on erityisen mieluinen paikka, koska se on keskittynyt ravintola- ja kahvilatoimintaan – oikeastaan se onkin ruokahalli. Lähdetäänpä makumatkalle ympäri maailman! Filippiineille, Japaniin, Ranskaan, Italiaan, Portugaliin, Lähi-Itään… Ja sen jälkeen Länsisatamaan.

Länsisatama (linjat 7, 8 ja 9)

No niin, nyt on taivallettu halki kaupungin kuin Frankit Kaurismäen Calamari Unionissa konsanaan. Lienevätkö kaikki selvinneet haastavan matkan alusta loppuun?

Piipahdetaan Länsisatamaan kuuluvissa Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa.

Barbers and Beer

Länsisatamankatu 23 | barbersandbeer.fi

Reissusssa rähjääntyneet herrat voivat mennä vähän siistimään kuontaloaan Barbers and Beerille. Matkan pölyt on mukava huuhtoa kurkusta laadukkaalla oluella samalla kun pääkarvoitus laitetaan kuosiin. Arton sanoin: ”En kovin usein käy parturissa, mutta kun käyn, juon mielelläni samalla olutta.”

One Pint Pub

Sinikaislankuja 2 | onepintpub.com

Entä maistuisiko olut ilman parturointia? Vuoden olutravintolaksi 2018 valitusta Pintistä löydät varmasti makuusi sopivan birran.

Huutokonttori Kanttiini

Välimerenkatu 2 | huutokonttori.com

Huutis on alueen historiaa kunnioittaen sisustettu tunnelmallinen baari Jätkäsaaressa. Aikanaan satamatyöläiset kokoontuivat aamuisin työhönkutsuun juuri tässä kanttiinissa. Siitä siis nimi Huutokonttori.

Sky Room Helsinki

Tyynenmerenkatu 2 (Clarion Hotel) | sky-room

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin tämäkin ratikkareissu on saapunut päätepisteeseensä. Annetaan retkellemme arvoisensa lopetus ja noustaan Clarion-hotellin 16. kerroksen kattobaariin nauttimaan virvokkeita ja ihastelemaan silmiemme eteen avautuvaa näkymää kauniista Helsingistä.

Stadi, olet huippumesta!

Artikkeli sisältää mainoslinkkejä. Kiitos, jos varaat mainoslinkkien kautta ja tuet siten Cocoa etsimässä -sivuston ylläpitoa.

Mitä tehdä Helsingissä kesällä – syntyperäisten stadilaisten täsmävinkit

Mitä tehdä Helsingissä

Mitä tehdä Helsingissä kesällä? Me ollaan kaikki kolme syntyperäisiä stadilaisia ja Helsingissä koko ikämme asuttu, joten yhteensä 95 vuoden kokemuksella osataan antaa vinkki jos toinenkin kesänviettoon Helsingissä.

Tältä listalta et löydä Helsingin perusnähtävyyksiä, kuten Linnanmäkeä tai Suomenlinnaa, vaan olemme poimineet teille omat henkilökohtaiset suosikkimme kesä-Helsingin monipuolisesta tarjonnasta. Jotkut turistien suosikit ovat kyllä omiakin suosikkejamme ja ne olemme toki ottaneet listalle mukaan.

Vinkeistämme löytyy jokaiselle jotakin: hyvää ruokaa, luontoelämyksiä, uimapaikkoja, kaupunkikulttuuria, taidetta, eri kaupunginosien moninaisuutta.

Helsingistä löytyy kaikkea!

Konepajan alue – ravintoloita ja baareja

Konepajan alue Vallilan kaupunginosassa on alati muuttuva kaupunkikulttuurin keskus, joka tuo mieleen niin Berliinin hipsterimestat kuin Tallinnan Telliskiven alueen. Laajasti ajateltuna Konepaja on asuin- ja teollisuusalue, joka rajautuu Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun väliin, mutta me käsittelemme tässä artikkelissa Konepajaa mielenkiintoisten baarien ja ravintoloiden keskittymänä ja tapahtumapaikkana.

Baareihin ja ravintoloihin keskittyneen tarjonnan takia Konepaja soveltuu parhaiten aikuisten vapaa-ajan viettoon. Konepaja Biergarten on vanhan konepaja-alueen keskelle levittäytynyt valtava terassi, jossa on tarjolla laatuoluita ja livekeikkoja. Corona Baari & Biljardi on Kaurismäen veljesten perustama legendaarinen baari, josta löytyy kahdeksan bilispöytää. Albina ravintola & viinibaari on ehdottomasti Konepajan paras ravintola, mutta myös yksi koko Helsingin parhaista! Suosittelemme lämpimästi myös Albinan brunssia, joka on aivan omaa laatuaan. Albinan kattoterassi Alexis Folks Hotellin katolla tarjoaa cocktaileja ja maisemia. Ja Konepajalla voi tosiaan pysytellä aamuun asti, sillä alueelta löytyy myös Folks Hotel yöpymiseen.

Teurastamo – lisää ravintoloita ja baareja

Myös Teurastamo Kalasataman kupeessa on ravintoloiden ja baarien keskittymä, jossa järjestetään lisäksi mielenkiintoisia tapahtumia. Kun asuimme vielä Vallilassa, kävelymatkan päässä Teurastamolta, kävimme siellä useinkin drinkeillä tai syömässä. Meidän lemppareita ovat B-Smokeryn BBQ-herkut, Roslundin burgerit, Helsinki Distilling Companyn drinksut ja Jädelinon jädet. Kylmä juoma maistuu millä tahansa Teurastamon aurinkoisista terasseista, joilla istuskellessa on mukava haastella ystävien kanssa ja haistella urbaanin Helsingin eläväistä tunnelmaa.

Mitä tehdä Helsingissä kesällä Teurastamo

Sightseeing-risteily

Kauppatorilta pääsee saaristoristeilylle useammankin firman kyyditsemänä. Me ollaan käyty kerraan juhannusviikonloppuna IHA-Linesin Linnoitusten Helsinki -rundilla ja jonain aikaisempana kesänä jonkun muun firman risteilyllä Espoon saaristossa. Perus sightseeing-risteilyt maksavat parinkympin molemmin puolin ja kestävät puolisentoista tuntia. 

Reiteissäkään ei suuria eroja ole, eli samat Suomenlinnat ja Korkeasaaret sun muut kierretään kaikilla botskeilla – Strömmalla näyttää tosin olevan kanavareitti, joka eroaa hitusen kilpailijoiden saitsarireiteistä. Myös erilaisia teemaristeilyjä on tarjolla, esimerkiksi Sun Linesilla bileristeilyitä ja Royal Linella kieltolakiristeilyitä. Laivoilla on myös tarjolla lounas- ja illallisristeilyjä, joiden menut ovat pikaisesti vilkaistuna hyvin saaristolaispöytähenkisiä.

Saaristoristeily oli ihan mukavaa ajanvietettä, mutta ei sen enempää. Me oltais totta puhuen kaivattu kahdenkympin vastineeksi vähän enemmän jotain, koska nyt sitä vain puksuteltiin menemään pitkin saaristoa, ja aina välillä kaiuttimista kuului hädin tuskin kuuluva, nauhoitettu opastus tyyliin: ”Oikealla näette Korkeasaaren, jonka Juhana-herttua luovutti kaupunkilaisten käyttöön vuonna viisitoistasataakuusikymmentäyhdeksän. Nykyisin siellä toimii eläintarha.” Huokaus.

Ehkä joku noista teemaristeilyistä olisi tarjonnut vähän enemmän elämyksellisyyttä – ainakin kieltolakiristeily kuulostaa houkuttelevalta. Meidän risteilyn pelasti se, että satuttiin istumaan samaan pöytään eteläafrikkalaisen pariskunnan kanssa, jotka kyselivät meiltä kovasti kaikenlaista Helsinkiin ja Suomeen liittyvää. Kiinnostavinta heille näytti olevan Löyly (”Mitä? Yleinen sauna jonka yhteydessä on ravintola, todellako?”) ja jäänmurtajat, joista nauhaopas ei hiiskunut sanaakaan.

Mutta! Helsingin saaristo on kaunis, ja sightseeing-risteilyllä näkee kaupunkia vähän eri vinkkelistä kuin maalta käsin.

Mitä tehdä Helsingissä kesällä Sightseeing-ristiely

Torikahvit Hakaniemen torilla

Tsufet Hakaniemen torilla on jokakesäinen must, mieluiten useammankin kerran. Kahvisiskoilta saa vaihtuvan päivän puuron aikaisesta aamusta iltapäivään, mutta kyllä kesälomalaisen valinta on Eromangan lihis – joka on Suomen paras lihapiirakka, muuten! – tai possumunkki.

Siinä missä Kauppatorilla vilisee lähinnä turisteja, Hagiksen torilla saa nauttia aidosta itäisen kantakaupungin työläistunnelmasta. Mistään ei tule kesäfiilis niin varmasti kuin tuoreen kahvin tuoksusta, sokerin sotkemista sormista, kesäiskelmiä soittavista pelimanneista ja torin yllä kaartelevien lokkien kirkunasta. Lokit eivät ole täällä yhtä röyhkeitä kuin Kauppatorilla, mutta lihiksestä kannattaa silti pitää kaksi käsin kiinni.

Lue myös: Helsinki kesäkahvilat – 10 ihanaa kesäkahvilaa meren rannalla

Helsingin jäätelötehtään tötteröt Kaivopuistossa

Stadin parhaat jätskit! Lähes satavuotiaalla Helsingin jäätelötehtaalla on neljä myyntipistettä, joista kolme Kaivopuistossa. Meidät löytää yleensä Kompassitorilta. Maista ainakin kookos- ja sitruunajädet!

Mitä tehdä Helsingissä kesällä Helsingin jäätelötehdas

Piknikki Pitkänsillanrannan laiturilla

Helsingissä on monia kivoja piknik-puistoja, mutta meidän suosikkipaikka eväsretkelle on Pitkänsillanrannan laituri. Eväät saa kätevästi Hakaniemen torilta, hallista ja Alkosta, ja tasaiselle puulaiturille on mitä miellyttävintä levittää viltit ja tarjoilut.

Laiturilla ei tarvitse nauttia eväistä yksin, sillä tänne kerääntyy kesäviikonloppuisin ja aika usein viikollakin paljon eri kokoisia piknik-porukoita, joista jotkut ovat ovat varustautuneet jopa pöydin ja tuolein. Elävää tai nauhoitettua musiikkiakin esitetään useimpina iltoina. Tiedämme tämän erittäinkin hyvin, sillä ennen Vallilaan muuttoa asuimme Pitkänsillanrannassa ja meillä oli ikkunat suoraan laiturille.

Piknikin päätteeksi voi siirtyä huurteiselle tai parille läheisen ravintolalaiva Flying Dutchiin.

Mitä tehdä Helsingissä kesällä Pitkänsillanrannan laituri

Oluet the Flying Dutch -ravintolalaivassa

Pitkänsillanrantaan parkkeerattu Flying Dutch -ravintolalaiva on meidän entinen lähibaari ja ehdoton suosikkiterassi. Kanavamainen Kaisaniemenlahti ja Pitkäsilta kaarineen tuo mieleen Damin ja jopa Pariisin. No, pikku-damiksihan tätä myös kutsutaan.

Loistavan sijainnin, palvelun ja ihastuttavan ympäristön lisäksi iso plussa koko päivän paistavasta auringosta. Flying Dutchista saa muuten myös erittäin hyvää safkaa! Kokeile vaikka herkullista lohikeittoa, raikasta jokirapusalaattia tai Italialaisittain vivahdutettua burgeria.

Kävelylenkki Töölönlahden ympäri

Töölönlahden ympäristö on keskusta-asukkaan lähin kosketus luontoon. Lenkki lahden ympäri kestää kävellen tunnin ja juosten vähemmän (tai joillakin meistä yhtä kauan, köh). Matkalla voi pysähtyä ihmettelemään joutsenten, sorsien, hanhien, silkkiuikkujen, haapanoiden ja nokikanojen edesottamuksia tai syömään jätskin.

Kaupungin romanttisin merimaisema löytyy Sinisen Huvilan kahvilasta, jossa on kävelyn päätteeksi mukava nauttia iso lasi raikasta mansikkamehua ja paikan päällä pyöräytetty suolainen tai makea leivonnainen. Linnunlaulusta löytyy toinenkin kahvila, Taideterassi, jonka yhteydessä on mahdollisuus tutustua Heleniuksen ateljee-gallerian taideteoksiin.

Töölönlahdella on ollut mahdollista vuokrata polkuveneitä ja SUP-lautoja, mutta toimijat ovat vaihtuneet vuosittain, joten kannattaa tsekata ajantasainen palvelutarjonta paikan päällä.

Helsinki kesäkahvilat

Retki Pihlajasaareen

Pihlajasaari on aivan ihana kesäparatiisi vain kivenheiton eli vesibussimatkan päässä kaupungin keskustasta. Saaressa on uimarantoja – sekä kallioisia että hiekkaisia ja myös nakuilijoille omansa – saunoja (varattava etukäteen liikuntaviraston kautta), luontopolku, grillipaikkoja, telttailualue ja ravintola.

Pihlajasaaren uimarannalta löytyvät ne kuuluisat värikkäät uimakopit, joiden edessä jokainen itseään kunnioittava influensseri kuvauttaa itsensä kertoakseen kesäpäivästään Pihlajasaaressa.

Pihlis tarkoittaa muuten Pihlajamäkeä, pohjois-helsinkiläistä kaupunginosaa, eli Pihlajasaari on vain Pihlajasaari.

HAMin ja Kiasman näyttelyt

Sadepäiviä et stadissa voi välttää, mutta hätä ei ole tämännäköinen. Mene museoon! Helsingissä on liuta mainioita museoita, mutta nämä kaksi suositustamme  sopivat kenelle vain ja vaikka koko perheelle. Ei muuta kuin mieli avoinna taiteen pariin!

Helsingin taidemuseo HAM esittelee Tennispalatsin näyttelyissään modernia taidetta ja nykytaidetta. HAMissa on nähty mm. graffitinäyttelyä, Yayoi Kusamaa, Marjatta Tapiolaa, 1930-luvun Pariisia ja Tove Janssonia.

Helsinki_HAM_3
Sitten joskus kun me ollaan masseissamme ja meillä on sataneilöinen huone neljän metrin huonekorkeudella, meille muuttaa joku tämäntyylinen Marjatta Tapiola. Tai Joulupukki, jos luet tämän…

Nykytaiteen museo Kiasma ei esittelyjä kaipaa, se on varmastikin Suomen yksi tunnetuimpia museoita, mutta myös meidän lemppareita. Kiasma on avautunut hiljattain ison remontin jälkeen, ja tänä syksynä esillä on muun muassa Tom of Finland -näyttely. Kiasman kahvila ja museokauppa ansaitsevat myös erityismaininnan, kahvilan isojen ikkunoiden äärellä kelpaa nauttia pullakahvit tai skumpat ja seurata kaupungin vilinää.

Mitä tehdä Helsingissä kesällä Kiasma

Kivinokka

Herttoniemessä sijaitseva Kivinokka on meille erityisen rakas paikka, sillä meidän perheellä on siellä oma pieni kesämaja, mutta Nokka toivottaa mitä lämpimimmin tervetulleeksi kaikki kaupunkilaiset ja myös satunnaiset matkailijat!

Kivinokassa järjestetään toukokuulta syyskuulle erilaisia tapahtumia kuten juhannusjuhlat, kulttuuri- ja urheilutapahtumia, lasten tempauksia, luontoretkiä ja KinoKivinokka.

Nokasta löytyy luontopolku ja uimaranta, ja kartanolla on mahdollista saunoa keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kivinokan legendaarinen Maijan kiska on valitettavasti lopettanut, mutta uimarannalta löytyy kahvila.

Kivinokkaan pääsee muuten myös esteettömästi, lue lisää Palmuaseman Sannan jutusta, josta löytyy muitakin hyviä Helsinki-vinkkejä.

Mitä tehdä Helsingissä kesällä Kivinokka

Puisto- ja pihakirppikset

Kesällä kirpputorit levittäytyvät Helsingissä myös puistoihin ja pihoille.

Meidän entisessä kotikaupunginosassa Vallilassa järjestetään alkukesästä parikin kiinnostavaa pihakirppistä. Vallilan suurten sisäpihojen kirppis levittäytyy Paavalinkirkon ja Vallilan ratikkavarikon välisille sisäpihoille toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa. Idyllisen Puu-Vallilan perinteinen pihakirppis järjestetään yleensä helatorstaina. Tarkista ajankohdat googlaamalla.

Kivenheiton päässä Dallapé-puistossa on Aleksis Kiven kadun kirppis kesäsunnuntaisin keväästä syksyyn asti. Tätä kirppistä ei varsinaisesti kai organisoi kukaan, vaan myyjät levittävät myyntipisteensä minne mahtuvat ja ostajat osaavat saapua paikalle. Säävaraus.

Hietalahden torikirppis levittäytyy Hietsun kauppahallin parkkipaikalle kesälauantaisin ja sunnuntaisin. Täältä voi tehdä löytöjä, mutta paikalla on myös paljon “ammattikirppismyyjiä”, jotka osaavat hinnoitella.

Maauimalat Kumpulassa ja Uimastadionilla

Me ei tulla juurikaan uineeksi luonnonvesissä Helsingissä, paitsi Kivinokassa, mutta maauimalat kuuluvat meidän kesään kuin jätskitötterö kesälomalaisen suuhun. Arnan lapsuuden kantis oli Kumpulan maauimala, joka on muodostunut myös meidän perheen lemppariksi, mutta Uimastadikalla kelpaa myös viettää kesäpäivää polskien ja auringosta nauttien.

Jos haluaa mereen uimaan, suosittelemme Hietarantaa eli Hietsua, Pikkukosken uimarantaa, Vuosaaren Aurinkolahtea ja Suomenlinnan uimarantaa. Ai niin, ja tietenkin Allas Sea Poolia, jossa uimaan pääsee ihan pressanlinnan edustalla ja varsin upeissa puitteissa!

Lasten kanssa leikkipuistoon

Helsingissä, etenkin kantakaupungissa, on aivan mahtavia leikkipuistoja, joihin on lasten kanssa kiva pistäytyä riehumaan ja päästämään höyryjä. Ne lapset siis pääsevät päästämään höyryjä… Monissa leikkipuistoissa on uima-allas ja ilmainen puistoruokailu kaikille alle 16-vuotiaille. Aikuisillekin on rentouttavaa, kun lapset pääsevät hetkeksi leikkimään ja kiipeilemään ikätovereiden kanssa. Nyt esikaupunkialueella asuessa on tullut huomattua, että siellä ei leikkipuistoissa ole juurikaan lapsia (eikä ne puistotkaan ole kummoisia), mutta kantakaupungin leikkipuistoissa on aina leikkikavereita!

Anyways. Suosikkimme leikkipuistoista ovat Linjan puisto Kalliossa (uima-allas), Keuruunpuiston leikkipuisto Puu-Vallilassa (sopii pienemmille), Töölönlahden leikkipaikka (sopii vähän isommille) ja Topeliuksenkadun leikkipuisto Töölössä (isoille ja pienille).

Lue lisää

Pysy ajan tasalla – tilaa Pullopostia Cocolta -uutiskirje!

Haluatko kuulumisia ja vinkkejä suoraan sähköpostiisi kerran viikossa? Tilaa Pullopostia Cocolta -uutiskirje, jossa kerromme arkisia kuulumisiamme, pohdimme ajankohtaisia matkailuaiheita ja tarjoamme kivoja vinkkejä niin tapahtumiin, ravintoloihiin, kirjoihin kuin säästämiseenkin liittyen. Pulloposti käsittelee matkailua, mutta myös muuta kuin matkailua! Kannattaa siis tilata :).

Tilaa uutiskirje täältä: Pullopostia Cocolta -uutiskirjeen tilauslinkki

Helsingin Kaupunginteatterin Pieni Merenneito 5-vuotiaan kanssa

Helsingin Kaupunginteatteri Pieni Merenneito

*PR-liput saatu

Viime vuonna joulun alla kävimme Friidun ja muutamaa vuotta vanhemman serkkunsa Pikku Ystäväisen kanssa Studio Pasilassa katsomassa koko perheen joulunäytelmä Saiturin joulu. Siitä asti, eli kokonaista yhdeksän kuukautta, meillä on leikitty lähes päivittäin orpotyttöä. Uusi leikki oli siis jo enemmän kuin tervetullut.

Pienen Merenneidon suositusikäraja on 7, mutta me arvioimme sen sopivaksi joulukuussa 6 vuotta täyttävälle Friidulle. Käytiin etukäteen keskustellen läpi kohtaukset, jotka saattaisivat olla pelottavia, ja tyttö vakuutti, että häntä ei ainaskaan pelota yhtään.

Elokuussa uusinta-ensi-iltaan tullut Pieni Merenneito on jotakuinkin sama toteutus kuin vuonna 2019 HKT:n ohjelmistossa ollut musikaali, ja kun olimme sen silloin aikanaan nähneet, tiesimme suunnilleen, mitä odottaa.

Odotukset olivat siis jo valmiiksi korkealla, mutta ne onnistuivat jopa ylittymään! Ja uuttakin tässä oli, muutamia muutoksia miehityksessä, muun muassa.

Pieni Merenneito on visuaalisesti näyttävä ja kerronnaltaan mukaansatempaava satu – lumoava rakkaustarina – joka vakuutti sekä perheen pienimmän että meidät isommat. Siitä hetkestä, kun valot katsomossa sammuivat ja esitys alkoi, meidän välistä kuului vähän väliä haltioitunut ”Ooh!” ”Wauuu!Aaah!” tai ”Onks toi oikee?” Pienen seuralaisen aito ihastus sai meidät aikuiset suorastaan liikuttumaan, niin vilpitöntä se oli.

Heti aplodien jälkeen Friidu ilmoitti haluavansa tulla pian uudelleen. Tyttö jaksoi siis oikein hyvin 2,5-tuntisen teatteriesityksen (väliaikoineen), eikä häntä tosiaan pelottanut edes dramaattisissa Ursula-kohtauksissa.

Ursulan roolissa nähtävä Sanna Saarijärvi ansaitsee muuten erityiskehun, hän on loistava! Muutkin näyttelijäsuoritukset ovat erinomaisia, esimerkiksi Arielin roolissa nähtävä Yasmine Yamajako tulkitsee itsenäistymisessään kipuilevan, hieman itsepäisen ja herkän nuoren mielenmaisemaa samaistuttavasti.

Erityiskehuja ansaitsee myös Pienen merenneidon tekninen toteutus, joka onnistuu vangitsemaan merenalaisen maailman todella upeasti. Hologrammeina hohtavat meduusat tulevat melkein syliin, ja kohtaus, jossa prinssi Erik vajoaa veteen, näyttää todella aidolta. Erilaisten kalojen ja muiden merenelävien yksityiskohdissa riitti myös ihailtavaa ja ainakin permannon etuosaan ne erottuivat hyvin.

Tarinana Pieni Merenneito tuntuu ensin vähän vanhanaikaiselta ja stereotyyppiseltä. Tyttö ihastuu prinssiin, prinssi valitsee tulevaa puolisoaan koe-esiintymisen avulla ja puolisoehdokkaista kaikki ovat tietenkin paitsi lääpällään prinssiin myös kliseisesti jotenkin outoja. Mutta pohjimmiltaan tarinassa on kyse paitsi tietenkin rakkaudesta, myös oman polun kulkemisesta. Ariel kuuntelee omaa sydäntään ja kapinoi hänelle asetettuja odotuksia vastaan. Samoin tekee prinssi, joka rakastaa merta ja haluaisi olla mieluummin merimies kuin tuleva kuningas. Ja lopussa he saavat toisensa.

Alkuperäisessä H. C. Andersenin sadussa pieni merenneito ja prinssi tosin eivät saa toisiaan, vaan merenneito pelastaa prinssin kuolemalta ja muuttuu itse meren vaahdoksi. Ihan hyvä siis, että teatterisovitus (kuten myös Disneyn animaatioelokuva) perustuu alkuperäiseen satuun vain löyhästi ja dramaattisimpia käänteitä on siloteltu ihan reippaasti.

Pientä Merenneitoa voi kursailematta kuvailla sanoilla spektaakkeli, suurmusikaali, maailmanluokan esitys, teatteritapaus, visuaalinen ilotulitus, lumoava satu. Huumoriakaan ei ole unohdettu, vaan sekä lapsia että aikuisia naurattaa monessa kohtaa. Meidän perheen aikuisilla sekoileva kokki -farssi meni vähän yli, mutta lasta nauratti.

On varmaan sanomattakin selvää, että suosittelemme Pientä Merenneitoa lämpimästi ihan kaikille – sekä lasten kanssa että ilman. Pieni Merenneito on loistavaa teatteriviihdettä Helsingin Kaupunginteatterin totuttuun tyyliin. Mene ennen kuin on liian myöhäistä.

Pieni Merenneito
Pieni Merenneito
Helsingin Kaupunginteatterin Pieni Merenneito

Pysy ajan tasalla – tilaa Pullopostia Cocolta -uutiskirje!

Haluatko kuulumisia ja vinkkejä suoraan sähköpostiisi kerran viikossa? Tilaa Pullopostia Cocolta -uutiskirje, jossa kerromme arkisia kuulumisiamme, pohdimme ajankohtaisia matkailuaiheita ja tarjoamme kivoja vinkkejä niin tapahtumiin, ravintoloihiin, kirjoihin kuin säästämiseenkin liittyen. Pulloposti käsittelee matkailua, mutta myös muuta kuin matkailua! Kannattaa siis tilata :).

Tilaa uutiskirje täältä: Pullopostia Cocolta -uutiskirjeen tilauslinkki

Nuuksio lasten kanssa – kaksi helppoa päiväreittiä Haukkalammelta

Nuuksio lasten kanssa

Me hankittiin auto toista vuotta sitten, ja yksi tärkeä syy oli, että me haluttiin päästä helpommin ja vaivattomammin luontoretkille.

Toki esimerkiksi Nuuksioon pääsee periaatteessa julkisillakin, mutta me koettiin lähes parin tunnin matka useammalla vaihdolla, vartoomisella ja kävelypätkällä jo ajatuksen tasolla niin työlääksi, että ei tullut kokeiltua.

Auton saavuttua talouteen luontoretket antoivat aluksi odottaa itseään, mutta tänä kesänä vihdoin saatiin aikaiseksi – ja innostuttiin kerta heitolla!

Ollaan nyt lyhyen ajan sisään käyty Nuuksiossa patikoimassa 5-vuotiaan kanssa kaksi päiväreittiä, jotka molemmat lähtevät Haukkalammen parkkipaikalta, ja haluttiin kirjoittaa kokemuksia tuoreeltaan tänne blogiin.

Haukkalammen reitit

Haukkalammen parkkipaikalta, joka sijaitsee noin 5 km luontokeskus Haltiasta eteenpäin, lähtee yhteensä neljä reittiä, joista Punarinnankierros (2,4 km) ja Haukankierros (3,7 km) ovat oikein passeleita kävelevän lapsen kanssa patikoitavaksi – lapsesta riippuen toki.

Nahkiaispolun (2 km) ja Korpinkierroksen (7,2 km) reiteistä meillä ei ole vielä kokemusta, mutta Nuuksion nettisivujen reittikuvauksissa Nahkiaispolun reittiä kuvataan ”vaikeahkoksi vaativan maaston vuoksi” ja Korpinkierros taas on selvästi pidempi.

Mutta Punarinnankierrosta ja Haukankierrosta suosittelemme lämpimästi! Kummankin varrelta löytyy upeita maisemia ja vaihtelevaa maastoa.

Punarinnankierros – lampimaisemia ja helppo metsälenkki

Punarinnankierros meinasi aivan viime tipassa jäädä kiertämättä, sillä aurinkoisena heinäkuun päivänä matkalla Nuuksioon alkoi yhtäkkiä sataa kaatamalla. Oikein sillä lailla kaatamalla, että pyyhkimet eivät meinanneet ehtiä pyyhkiä hyökyaaltoa pois tuulilasista. Pysähdyttiin jonnekin satunnaiselle espoolaiselle ostarille miettimään lomapäivälle vaihtoehtoista tekemistä, mutta päätettiin sitten kuitenkin ajaa luontokeskus Haltiaan ja tutustua sen näyttelyihin päiväpatikan sijaan.

Viihdyimme koko porukka Haltiassakin oikein mainiosti. Friidu viihtyi erityisesti isojen, koko seinän ja lattian kokoisten videoteosten, ryömittävien kolojen ja sienipelin parissa. Näyttelyiden jälkeen istahdimme ravintolan katetulle terassille kaffepaussille ja kas, aurinkohan se sieltä alkoi pilkistellä! Arto kurkkasi sadetutkasta, että sadetta ei pitäisi enää tulla, joten päätimme lähteä sittenkin metsäretkelle.

Valitsimme helppokulkuisen, reilun kahden kilometrin pituisen Punarinnankierroksen, sillä emme olleet varmoja Friidun patikkakestävyydestä. Pihalla ja leikkipuistossa lapset tuntuvat jaksavan riekkua vaikka kuinka kauan, mutta sitten kun pitäisi kävellä joku lyhyt matka, sanotaan nyt vaikkapa lähikauppaan, ne eivät yhtäkkiä jaksakaan yhden yhtä askelta. Joten koska meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta patikkaretkistä, lähdimme kokeilemaan sillä helpoimmalla ja lyhyimmällä reitillä. Tsekkasimme kyllä etukäteen, että sillekin reitille osuu hienoa lampimaisemaa, mikä oli meille vanhemmille tärkeää.

Punarinnan reitti oli kiva ja 5-vuotiaallekin ihan pala kakkua! Etenkin reitin alkupuolisko, joka myötäilee lampien rantoja, on todella kaunis. Loppupää on vähän enemmän sellaista metsätietä, mutta oikein kiva sekin. Tällä reitillä ei ollut juurikaan korkeuseroja, eli reitti soveltuu hyvin pienemmillekin lapsille. Meidän 5-vuotias hyppeli reitin kiveltä kivelle, eli tuli varmasti kävelleeksi enemmän kuin 2,4 kilsaa.

Meillä oli makkarapaketti repussa mukana, mutta reitin loppumetreillä alkoi taas sataa, joten hyppäsimme suoraan autoon ja kotimatkalle. Katettu tulentekopaikka ja keittokatos löytyy reitin aloitus- ja lopetuspisteestä Haukkalammen luontotuvalta.

Perustiedot reitistä

  • Lähtöpiste Haukkalammen parkkipaikalla
  • Ympyräreitti
  • Pituus 2,4 km
  • Kulkuaika kävelytahdista ja fiilistelytaukojen määrästä riippuen tunnista eteenpäin
  • Reitti on helppokulkuinen
  • Reitti on merkitty punaisin opastein
Nuuksio lasten kanssa Punarinnankierros
Nuuksio lasten kanssa Punarinnankierros
Nuuksio lasten kanssa Punarinnankierros
Nuuksio lasten kanssa Punarinnankierros

Haukankierros – aarniometsää ja laaksomaisemia

Koska parin kilsan lenkki oli edellisellä kerralla mennyt niin helposti, päätimme seuraavaksi siirtyä puolet pidemmälle patikkapolulle.

Haukankierros alkaa sekin Haukkalammen parkkipaikalta ja on pituudeltaan 3,7 km. Tulentekopaikkoja on reitin alussa jopa kaksi (Haukkalammen luontotuvalla sekä heti sinisen reitin alkupuolella), ja koska makkaranpaisto jäi edellisellä kerralla väliin sateen takia, päätimme tällä kertaa aloittaa sillä. Arton kärtsätessä makkaroita naisväki kiipeili viereisillä kallioilla.

Vatsat täynnä jatkettiin vihdoin varsinaiselle reitille. Heti alkumatkasta saavuttiin upean, korkealta avautuvan lampimaiseman äärelle, mutta ohitettiin se vähän turhan pikaisesti, sillä oltiin katsottu kartasta, että reitin loppupuolella on toinen näköalapaikka lammen suuntaan.

No, reitin lopussa tosiaan on näköalapaikka, mutta ei lammelle vaan Myllypuron laaksoon, ja vaikka sekin oli upea (tämän reitin tärkein nähtävyys itse asiassa), jäimme hieman haikailemaan lampimaiseman perään. Vesistöt ovat niin kauniita ja rauhoittavia!

Jos olet meidän lailla lampimaisemien perään, suosittelemme joko aloittamaan reitin vastapäivään niin että Myllypuron laakso tulee ensin ja lampimaisema lopuksi tai vaihtoehtoisesti nauttimaan lampimaisemasta jo reitin alussa kylliksi.

Nuuksion sivuilla puhutaan muuten Myllypuron laakson lisäksi ”Mustalammen ajelehtivista turvelautoista”, mutta näitä me ei hoksattu paikan päällä bongata. Jääpähän tutkittavaa seuraavallekin kerralle.

Haukankierroksella aarniometsämaasto on vaihtelevampaa kuin Punarinnan kierroksella. Tällä reitillä on myös korkeuseroja, mutta emme kuvailisi reittiä erityisen haastavaksi, peruskuntoinen jaksaa varmasti hyvin. Friidulla meinasi jaksaminen loppua puolen välin jälkeen, kun erehdyimme Haukkalammelle johtavalle oikopolulle, mutta suklaapatukka lammen rannalla palautti energiat.

Oikopolun aiheuttaman lisälenkin kanssa meille tuli käveltävää viitisen kilometriä, mikä oli vielä ihan sopiva patikan pituus 5-vuotiaan kanssa. Useammalla evästauolla olisi ehkä mennyt pidempikin lenkki.

Perustiedot reitistä

  • Lähtöpiste Haukkalammen parkkipaikalla
  • Ympyräreitti
  • Pituus 3,7 km
  • Kulkuaika kävelytahdista ja fiilistelytaukojen määrästä riippuen parista tunnista eteenpäin
  • Reitillä on korkeuseroja
  • Reitti on merkitty sinisin opastein.
Nuuksio lasten kanssa Haukankierros
Nuuksio lasten kanssa Haukankierros
Nuuksio lasten kanssa Haukankierros
Nuuksio lasten kanssa Haukankierros
Nuuksio lasten kanssa Haukankierros
Nuuksio lasten kanssa Haukankierros

Mitä seuraavaksi?

Nyt on päästy retkeilyn makuun, ajatukset ovat jo seuraavissa retkissä. Joko sitä uskaltaisi telttaretkelle? Emme ole koskaan telttailleet (tällä porukalla siis – erikseenkin aika harvakseltaan), joten kaipaisimme vinkkejä kokeneemmilta. Mikä olisi kiva kohde Nuuksiossa tai Sipoonkorvessa kokeilla telttaretkeilyä? Mitä varusteita tarvitaan? Mikä olisi sopiva retken pituus ja kiva reitti? Pääsisikö jossain pulahtamaan?

Päiväpatikoista voisimme kokeilla seuraavaksi Nuuksiossa niin ikään Haukkalammelta lähtevää Korpinkierrosta. 7,2 kilometrin pituista reittiä kuvaillaan Nuuksion sivuilla haastavaksi, mutta myös säväyttäväksi. Friidu on osoittautunut sen verran reippaaksi retkeilijäksi, että jos varaisimme koko päivän ja kunnon eväät, reissusta tulisi varmasti onnistunut!

Lue myös

Lääkäreissu Vietnamissa – Arto ja kutiava persus

Lääkäriin Vietnamissa

Vietnam 2012

Tiedäthän Aliaksen? Sen seurapelin, jossa tiettyä sanaa yritetään selittää omalle joukkueelle käyttämättä selitettävää sanaa? Noh, Arto joutui Vietnamisssa lääkärillä käydessään tosielämän Aliakseen, versioon 2.0.

Selitettävät sanat olivat purema, perse, kutittaa.

Artoa vaivaamat puremat oli todennäköisesti hankittu jo viikkoa paria aiemmin Thaimaassa, bungalowimme terassilla, jonka tyynyin vuorattu lekottelupenkki oli myös paikallisten kissojen ja koirien suosiossa. Ärsyttävästi kutiavat näppylät olivat nimittäin juuri siinä paidanhelman ja vyötärön välisellä alueella, joka jää avonaiseksi huolettoman reissarin heittäytyessä rennosti hippityynyjen hellään syleilyyn lekottelemaan. Siellä värikkäiden kankaiden suojassa ne penteleen kirput, tyynypistiäiset tai mitkä lie verenhimoiset oliot olivat varmasti lymyilleet pahaa-aavistamattoman reissarin berberiä vaanien.

Nyt Arto seisoi siis hanoilaisen terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla ja yritti kovasti esittää vaivaansa ja tapahtumien kulkua mahdollisimman kuvaavin elein. Lääkäri ei näet puhunut sanaakaan englantia, ja hänen vieressään istunut ja kääntäjänä toiminut hoitajakin tuntui osaavan vain yhden: Yes.

Toki Arto oli heti alkuun näyttänyt persuksissaan, tai oikeastaan alaselässään olevat paukamat, mutta kun pelkkä kutiava alue ei kertonut koko totuutta, piti koko tapahtumaketju yrittää esittää näyttelemällä.

Arto esitti välillä koiraa, välillä makaavaa ja purtua travelleria, välillä viheliäistä kirppua, samalla suurieleisesti ahteriaan – tai siis alaselkäänsä – kynsien. Yleisö seurasi tarkasti esityksen käänteitä ja nyansseja. Lääkäri katseli hiirenhiljaa, ehkä hieman alta kulmain. Hoitaja vieressä toisti innostuneesti ”Yes, yes, yes” Arton miimikoidessa perusteellisesti.

Esityksen jälkeen hoitohenkilökunta vetäytyi keskustelemaan aiheesta. Lopulta lääkäri ojensi Artolle reseptin ja esitti samalla pillerin nielemistä ja salvan levittämistä. Dropit saatiin mukaan terveyskeskuksen alakerrassa sijaitsevasta apteekista, jonka jälkeen kutinan karkoitus saattoi alkaa.

Matka jatkui pian Hanoista eteenpäin, mutta kutina seurasi mukana, joskin hieman lieventyneenä. Ja kyllähän vaivasta lopulta päästiin ihan kokonaan, joskin mysteeriksi jäi oliko parantuminen lopulta lääkkeiden vai kenties ajan parantavan vaikutuksen ansiota. No, ainakin lääkärireissusta jäi käteen hauska tarina.

Mitä opimme tästä? Ei kannata stressata vaikkei kieli taipuisikaan kuin natiivilla. Reippaalla mielellä, huumorilla ja kovalla yrityksellä pärjää aina.

Lääkäriin Vietnamissa

Epäilemme, että puremat SAATTOIVAT tulla tuon bungalowin terassin penkin tyynystä, mutta emme tietenkään voi olla varmoja. Tavallisia hyttysenpuremia ne tuskin olivat, sillä paukamat olivat vain tietyllä alueella ja ne vaivasivat hirmuisen pitkään. Luteitakaan emme usko niiden olevan, sillä Arnalla ei ollut paukaman paukamaa, ja samassa sängyssä kuitenkin nukuttiin.

Lue lisää tarinoita maailmalta

Downtown Calling – Helsingin paras festari?

Downtown Calling

Downtown Calling? Siis mikä? No…

Kuvittelepa aluksi unelmiesi festarit, millaista siellä olisi?

Kiinnostavia esiintyjiä, tottakai. Vanhoja suosikkeja ja mielenkiintoisia puolituttuja artisteja, joita haluaisit kuulla lisää? Ehkä aivan outojakin nimiä, jotka yllättäisivät iloisesti? Tapahtumapaikka olisi tietysti miellyttävä ja kiinnostava, kenties jopa vähän tavallisuudesta poikkeava – ja sopivan matkan päässä kotoa.

Lipun hinnan pitäisi tietysti olla kohtuullinen. Laadukasta ruokaa ja juomaa saisi olla, samoin samanhenkistä porukkaa, mutta pieni eksotiikka ja erilaisuuskaan ei olisi pahitteeksi. Ei ihmisten, eikä ruuan suhteen. Jengiä ei saisi kuitenkaan olla liikaa, koska jonotus joka paikkaan väsyttää ja syö fiilistä rotan lailla.

Ja sitten pitäisi olla ”se jokin”, tunnelma, henki, fiilis, taika. Se jokin mystinen x-tekijä, joka nostaa tapahtuman vielä hitusen tavanomaisuutta korkeammalle.

Downtown Calling

Paljastetaanko salaisuus? Psst! Se on Downtown Calling!

Onko kaikki tämä edes mahdollista, kysyt ehkä? Melkein tekisi mieli olla paljastamatta salaisuutta… mutta menköön: kyllä, tällainen festari löytyy! Downtown Calling Helsingin Vanhassakaupungissa on juuri edellä mainitun kaltainen tapahtuma! Tänä kesänä toista kertaa järjestetty indiefestari oli mielestämme napakymppi – ja palaamme ensi kesänä varmasti. Kaikki mainittu, myös ”se jokin” oli vahvasti läsnä heinäkuussa Kuninkaankartanonsaarella, ja epäilemättä on myös ensi vuonna.

Kanssafestaroija muuten tokaisi vessajonossa, pilke silmäkulmassa: ”Nautitaan tästä nyt, kohta tää kasvaa liian isoksi ja sitten tääkin on pilalla:”

Niinpä niin, nautitaan!

Onko Downtown Calling sitten Helsingin paras kesäfestari? Mielestämme kyllä, ja meidät löytää sieltä ensi kesänäkin. Mikä sun suosikki on?

Downtown Calling Windows95Man
”What is love, baby don’t hurt me, don’t hurt me…”
Hetkinen, ysäripoppiii? Pakko mennä tsiigaa!
Niin mentiin ja sinne jäätiin koko keikan ajaksi. Päätettiin, että jos joskus pidetään pidetään megabileet, Windows95Man tiskijukkaa siellä! Huikee setti!
Downtown Calling Ismo Alanko
Ollaan nähty ismo ehkä noin miljoona kertaa ja yhtä monta kertaa keikka on ollut loistava. Niin nytkin. Ismo on aina kova! Kädet ilmaan ja mylvitään ”Taiteilijaelämää!”
Downtown Calling Maustetytöt
Maustetytöt oli meille tärkein artisti tänä vuonna. Vääntäydyttiinkin – nykytavoistamme poiketen – lähes eturiviin. Sattumalta törmättiin katsomossa entiseen naapuriimme Joeliin, jonka käsialaa Maustetyttöjen Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä -levyn kansitaide muuten on. Upea levy ja upea kansi! Ja upea oli muuten keikkakin!
Festarit
Downtown Calling CoolheadBrew
Uusi festarijuomasuosikkikin löytyi! Ananaslonkeron lisäksi Suomen suvessa maistuu Coolhead Brew:n mangoappelsiinisalmiakkkisourslush! Joo, tiedetään, kuulostaa aika hipsteritouhulta. And we love it!
CoolheadBrew Slush Beer
Downtown Calling
Vanhankaupunginkoski